Objektiivvalaš ja subjektiivvalaš giellageavaheapmi

Giellafága lea duodjefága ja dán duodjefága ávnnas lea giella. Dan ávdnasis sáhttit duddjot máŋggalágan teavsttaid. Ávnnas hábmejuvvo nu ahte dat govvida maid nu, ovdanbuktá jurdaga. Ja jurdda fas hábme giela viidáseappot.

Gielalaš duoji várás leat guokte váldobargovuogi mat buori muddui vástidit objektiivvalaš ja subjektiivvalaš giellageavaheapmái: analyhtalaš bargovuohki mas mii disponeret, guorahallat, vihkkehallat, ákkastallat ja heivehallat, ja de lea intuitiivvalaš bargovuohki man vuođđun lea olbmo intuišuvdna.

Intuišuvdna lea dovdu, dovdu mainna dakka viđe fuobmá, dovdá dahje ádde maid nu almmá smiehtakeahttá ja guorahalakeahttá. Gielalaš duoji bargo-vuohkin intuitiivvalaš bargovuohki hukse dovdduid ala. Danin dat suovvá stoahkat, govahallat, niegadit ja dahkaluddat. Intuitiivvalaš bargovuohki ii gáibit jierpmi stivrejeaddji guorahallama.

Sihke ášši ja gielalaš hámi guora hallamiin sátneduodji jáhkiha ja beroš tahttá.

Olu sátneduojit geasuhit vel eane buid go čálli geava ha iežas dadjanvugiid, vuorddekeahtes čovdosiid ja miellagova. Muhtimat besset buoremusat johtui čállimiin analyhtalaš bargovugiin, nuppit fas intui-tiivvalaš vugiin.

Gielalaš duddjomis mii dárb bašit máhttit goappašiid bargovugiid. Eanaš háviid dárbbašuvvo intuitiivvalaš duodjái analyhtalaš bargo-vuohki amas šaddat dušše kaos ja moivi ja analyhtalaš duodjái fas intuitiivvalaš bargo vuohki amas šaddat menddo ovddalgihtii árvidahtti teakstan dahje ivnnehis teakstan, jos dat dakkárin ii leat oaivvilduvvon. Guorahallamat, áššečilgehusat ja teknihkalaš rávvagat leat dakkár teavsttat mat čuvvot objektiivvalaš ja analyhtalaš ovdanbuktinvuogi.

Skuvlaáigge ferte leat sadji sihke dikšut ja hárjehallat krea tiivvalaš giella-geavaheami. Gielladiđolašvuođa ja giellariggodahttima oainnus lea deaŧalaš

beassat oahppat objektiivvalaš giellageavaheami vuostebeali, namalassii subjektiivvalaš giellageavaheami stiilavariánttaid, ja oahppat makkárat daid dovdomearkkat leat ja mo dakkár teavsttaid sáhttá hábmet. Dasa mis leat sihke čáppagirjjálašvuođas ja maiddái máidnasiin ja muitalusain olu buorit ovdamearkkat, ja njálmmálaš ovdanbuktimisge beassat dan vásihit sihke luđiin, lávlagiin ja teáhterčájálmasain.

Skuvla lea guhká dikšon analyhtalaš bargovuogi giellabargguin. Čállimis leat oahpaheaddjit muittuhan ahte čállinbarggus galgá leat oanehis álggahus dahje láidehus, dasto galgá ákkastallat sihke beali ja vuostá ja de galgá vel loahpahit čállosa čoahkkáigeasuin. Dálá áigge mii tevdnet jurddakárttaid, čohkket dieđuid, ohcat duogášdieđuid, guorahallat mo hábmet čállosa, ráhkadit bajilčállagiid ja álggahusaid, sirddašit osiid ja cealkagiid, ohcat ovdamearkkaid ja govaid, lohkat ja divodit, logahit ja divuhit, redigeret ja ođđasit heivehit. Dat gii dán bargovuogi máhttá ja hálddaša, lihkostuvvá dábálaččat bures daningo olles

proseassa lea analyhtalaččat guorahallojuvvon ja dan vuođul ožžon loahpalaš hámi.

Akademalaš barggu lea veadje-meahttun jurddašit analyhtalaš bargovuogi haga.

Muhto dákkár bargovuohki ii soaitte álohii heivet buohkaide.

Leat olu vejolašvuođat mo geahččalit darvvihit sániid báhpárii intuitiivvalaš bargo-vugiin. Muhtimiidda sáhttá leat álkit čálligoahtit almmá jurddašalakeahttá maid, mo ja manin. Lea measta dego njuiket čáhcái, gálašit ja stunžet, duostat vuodjalit ja fitnat čiekŋalasas maid. Dat gii gálaša gielas ii

dárbbaš ballat duššamis. Go lea Govva 11. Gova vuođul maid sáhttá maid nu čállit.

beassan veaháš hárjehallat, de veadjá lihkadit bures ja beassá gosa háliida, iige jurddaš leago hárjehallan analyhtalaččat vai intuitiivvalaččat. Muhto ovdal go dan muddui lea ollen, de sáhttá intuitiivvalaš hárjehallanvuohki leat roahkasmahttán oahppi buokčalit gillii, stoahkat sániiguin ja nu beassat johtui čállimiin.

Moktii, dearvvašvuhtii ja beaivválaš birgemii lea deaŧalaš ahte olmmoš lea buriin veajuin. Ja buriin veajuin lea dávjá dat gii lášmmohallá ja hárjehallá.

Gielalaš gulahallan, erenoamážit dat mii geavvá čálalaččat, gáibida maid-dái viššalis hárjehallama. Olbmo giella maid doaŋgu jos dainna ii beasa lášmmohallat. Danin fertet beassat olu hárjehallat. Dávjjes oanehis hárje-hallamat leat buorebut go okta guhkes hárve háve. Giellalášmmohallamis ii jerrojuvvo maid ja mo čálát, muhto váldoáššin lea ahte čálát. Bisut giellalášmadin go barggat konkrehtalaččat ja geavatlaččat máŋggain oanehis bargguin. Golbma minuhta dahje vihtta minuhta! Dan lea vejolaš nákcet, ja go čállimiin vuos beassá johtui, de sáhttá nákcet guhkit bargguid maid.

Ohppiid teavsttat speadjalastet oahpaheaddji addin bargobihtáid mat máŋgii leat dakkárat go omd. geasseluopmu, somás mátki, givssideapmi, boahtte-áigi, ustitvuohta jna. Divtte ohppiid beassat iskat čállit maiddái dakkár fáttáid birra main besset govahallat mielas: boares gáma muitala, maid niestelávka jurddašii, balvva beaivegirji, čále Ovllá birra gii olles vahkko-loahpa váivašuvai go diđii ahte fas galggai skuvlii vuolgit vuossárgga, soahki mii fáhkkestaga álggii hállat. Oahppit sáhttet ieža maid hutkat fáttá man birra čállit. Dá leat muhtin eará ovdamearkkat maid sáhttá geavahit intuitiivvalaš giellageavaheami hárjehussan:

1. Čále mii boahtá millii go guldalat musihka. Geahččal čállit iešguđetlágán musihka vuođul.

2. Čále mii boahtá millii go oainnát man nu gova. Sáhtát geahččalit vástidit govvii guoski gažaldagaid, nugo omd.:

Gosa lea nieida viehkamin?

Manin beana ciellá?

3. Rokka busses ovtta diŋgga. Mii boahtá millii? Čále dan birra.

4. Fina olgun vázzimin moadde minuhta.

Maid oidnet, gullet, hakset, dovdet, jurddašit?

Čále dan birra.

5. Gávnna maid nu lanjas. Čále dan birra.

6. Gidde čalmmiid, raba sátnegirjji ja bija suorpma siidui ja čále čujuhuvvon sáni birra.

7. Čále dáid sániid birra:

illu váivi ballu heahti vuordámuš mášohisvuohta duđavaš gáđaš hilbat

8. Váldde plastihkkabusse mielde. Čoakke vihtta diŋgga fárrui.

Go boađát sisa, de čále maid leat gávdnan. Man ivdnái leat diŋggat?

Mii lea garas? Mii lea dimis? Sáhttágo maidege geavahit masage?

Leago mii nu mange oassi? Maninson diŋggat ledje aiddo dakko gos don daid gávdnet?

9. Mu guovttegielat árgabeaivi

(Eambbo ovdamearkkat, gč. Dahle & Wold 2005.)

Analyhtalaš čállimii sáhttá láidestit gárvves málliiguin maid oahppi ferte ieš dievasmahttit. Dákkár bargovuohki sáhttá leat ávkin ohppiide geaid mielas orru váttis beassat álggu ala. Analyhtalaš teavsttain sáhttá leat sáhka omd.

guorahallamis, ákkastallamis, veardádallamis, oaivváldallamis, árvvoštallamis ja čilgemis. Jos bargun lea čálalaččat ovdanbuktit ákkastallama man nu ášši birra, de sáhtášii oahpaheaddji fállat málle mainna álkibut beassá johtui bargguin:

Muhtimat jurddašit ahte ……….

daningo ………

Sii ákkastallet ahte ………..

Nuppit fas ………..

Sii čuoččuhit ahte ………….

Nuppi beales ……… eai leat seamma oaivilis

Sii lohket ahte ………..

Sii maiddái oaivvildit ahte ………..

Mu oaivil lea ahte ………..

daningo ……….

Áigeguovdilis ášši guorahallamii sáhtášii leat ávkin omd. dákkár málle:

Dál lea olu sáhka dan birra ………

Sii guđet guorrasit dán jurdagii, nugo ………, čuoččuhit ahte ……….

Sii maiddái lohket ahte ………

Dasa lassin sii ………

Dattege leat maid olusat geat baicce oaivvildit ahte ………

Nubbi eará vuosteágga lea ……….

Go lean jurddašan dán ášši máŋga beali, de lean boahtán dan oaivilii ahte …………

go ……….

Analyhtalaččat gáibideaddji čállinbarggut lassánit dađistaga nuoraidskuvlla rájes dađe mielde go ohppiid kognitiiva dássi dahká dákkár teakstabuvtta-deami vejolažžan. Analyhtalaš teavsttaid hábmema veahkeha dat go besset hárjánit lohkat áššeteavsttaid sámegillii ja nu oahppat áššái guoski doahpa-giid ja dasa gulli terminologiija. Dalle lea maid vejolaš čállit analyhtalaš teavstta omd. guovttegielatvuođa birra dakkár bajilčállagiin go omd. Sámi servodaga doaibmi guovttegielatvuohta.

Ohppiid čállinbarggut galget váldot duođalaččat. Dat máksá ahte oahpa-headdji veahkeha dárbbu mielde nu ahte oahppái lea álkit beassat johtui čállinbargguin. Ferte maid leat gárvvis rávvet, neavvut ja movttiidahttit čállinproseassa áigge. Dát lea erenoamáš deaŧalaš jos oaidná ahte oahppi rahčá čállinbargguiguin. Ja go čálus lea gárvvis, de ferte oahppi beassat diehtit makkárin su bargu árvvoštallojuvvo. Čállinbargguid árvvoštallamis ii leat doarvái merket ahte lea riekta (R) (gč. govva 12), muhto oahpahead-dji ferte kommenteret sihke sisdoalu ja giela, geassit ovdan buriid beliid ja maiddái heajos beliid (jos dakkárat leat). Lea erenoamáš deaŧalaš ahte oahppi oažžu konkrehta rávvagiid mo teaksta sáhtášii šaddat vel buoret.

Jos leat áššit mat gusket eanebuidda, de sáhttá čohkket daid ja de čilget mo

daid osiid buoridit. Čilgehusaid lassin berre oahpaheaddji maiddái ráhkadit hárjehusaid veahkehan dihte dakkár áššiin maiguin oahppit rahčet.