Mo dárkkistit riektačállima go čálát dihtoriin?

Go dihtoriin čállá, de lea vejolaš jo čáledettiin automáhtalaččat bidjat dihtora dárkkistit riektačállima. Sámegiel teavstta divvuma várás lea ráhkaduvvon sierra prográmma, Divvun, man vehkiin sáhttá dárkkistit ja divvut teavstta.

Dát prográmma lea ráhkaduvvon buot daid sámegielaid várás main lea iežaset, dohkkehuvvon čállinvuohki, ja prográmma sáhttá leat stuora ávkin vaikko vel dainna ii veaje buot čállinmeattáhusaid fuobmát.

Vuosttaš maid ferte dahkat lea dárkkistit ahte dihtoris lea Divvun-prográmma.

Jos ii leat, de ferte vuos bidjat dan dihtorii. Dan sáhttá dahkat go manná prográmma interneahttačujuhussii: http://divvun.no/.

Mana dasto fálloholgii ja deaddil “SE GJENNOM” (fálloholgga teaksta lea riikkagillii), go áiggut dárkkistit teavstta.

Merke teavstta maid áiggut dárkkistit ja deaddil “språk” ja vállje rivttes giela.

Deaddil dasto “Stavekontroll og grammatikk”.

Tekstii ihtet rukses sázut, jos leat dakkár čállin meattáhusat maid divvunprográmma gávdná.

Teakstaovdamearka: Konferánssa áigge ságastallojuvvo dan birra maid doaibmi guovttegielatvuohta máksá hupmangiellan ja čallingiellan.

Divvunprográmma merke ahte čallingiella lea boastut čállojuvvon ja árvala ieš rivttes sátnehámi.

Sáhtát maid vuollái sázustuvvon sáni dead-dilit sáhpána olgeš beale boaluin ja dasto válljet rivttes hámi.

Maiddái go čálát e-poastta, de gávnnat divvunreaidduid go deaddilat fállo-holggas “SE GJENNOM”.

Divvun-prográmma dohkkeha buot sátne-hámiid mat leat riekta čállojuvvon.

Danin dat ii fuobmá omd. ahte leat čállán áhkku ja čoarvvi, gokko livččii galgan leat áhku ja čoarvi. Muhto prográmma fuobmá dakkaviđe jos leat čállán ahkku dahje čuorvi, daningo dát sánit eai čuovo davvisámegiela riektačállinnjuolggadusaid. Aiddo dákkár meattáhusaid divvumii lea Divvun-prográmma vuogas. Ja álohiihan dakkárat šaddet, erenoamážit go johtilit

čállá. Áiggi mielde divvunprográmma veadjá sáhttit divvut juoba oasi dakkár cealkkameattáhusain main lea geavahuvvon boasttu sojahanhápmi.

Geahččal čállit teavstta masa bijat čállinmeattáhusaid oaidnin dihte mo divvunprográmma doaibmá.

Eambbo dieđuid Divvun-prográmma ja eará digitála veahkkeneavvuid birra gávnnat dás: http://giellatekno.uit.no/

6 Jurddašeami ja giela oktavuohta

Vaikke leage vejolaš jurddašit giela haga, de aŋkke doaibmá giella maiddái jurddašangaskaoapmin. Giela vehkiin sáhttit govvidit jurdagiid ja guora hallat daid, erenoamážit go lea sáhka abstrákta áššiin. Jurddašeapmi sáhttá geav-vat siskkáldas monologahámis mas geavahuvvo artikulerekeahtes giella.

Ja vaikke jurddašivččiimetge geavatkeahttá giela, de mii goitge dábálaš gulahallanoktavuođas giela vehkiin ovdanbuktit jurdagiiddámet. Giela ja jurddašeami gaskkas lea maiddái resiprohka oktavuohta: mielas gillii ja gielas millii. Jurdda stivre giela go olmmoš gielalaččat hábme gaskkustanáigumušaidis.

Nuppe dáfus giella maid sáhttá váikkuhit jurddašeapmái, go giela geavahettiin sáhttet ođđa jurdagat boahtit millii. Ná giela ja jurddašeami vuorrováikkuhus lea guovddážis maiddái oahppan proseassas.

Jurddašeami ja giela oktavuohta leamaš guhká dieđalaš fáddán máŋgga fágasuorggis. Teoriijat, mat gieđahallet giela váikkuhusa jurddašeapmái, leat dávjá vuođđuduvvon nu gohčoduvvon Sapir-Whorf -hypotesii, mii duddjo dan ala ahte giela struktuvra váikkuha dasa mo olmmoš oaidná ja ádde máilmmi (Whorf 1959). Dát oaidnu gohčoduvvo gielalaš relativisman ja dan oainnu ravddamus dulkoma mielde ii leat vejolaš áddet doahpaga masa ii gávdno sátni. Oahppama ektui dákkár relativismmas livčče hui negatiiva váikkuhusat, go mo livččii vejolaš oahppat ođđa áššiid jos giela sánit livčče dat mat mearridit makkár doahpagiid lea vejolaš áddet? Vaikko dát teoriija guoddáge Sapir ja Whorf nama, de dat ii ovddas dán guovtti dutki oainnu, muhto lea viidáset dulkojuvvon oaidnu man earát leat álggos ovddidan ja dahkan dovddusin, erenoamážit psykolingvisttat. Pavlenko (2011: 1–23) čájeha mo Sapir-Whorf hypotesa lea rievtti mielde maŋit áigge amerihkálaš psykologaid dulkoma boađus, ja son čájeha mo Sapir bargguid vuođul ii gávnna doarjaga dasa, ahte giella mearrida mo olmmoš oaidná máilmmi.

Goappašagat oaivvildeigga ahte olmmoš sáhttá oažžut ođđa perspektiivvaid ja refereansarámmaid go oahppá ođđa giela.

Dutkamušain mat gieđahallet giela ja jurddašeami oktavuođa, earuhit guovtti lágan relativismma. Čavgaset variántta mielde giella stivre ja mearrida maid olmmoš sáhttá jurddašit, loažžáset variántta mielde fas giela

kategorii-jat ja geavaheapmi váikkuhit sihke jurddašeapmái ja muhtin ii-gielalaš doaimmaide. Ođđaset dutkamušain maidda antropologaid, gielladutkiid ja filosofaid lassin maiddái lea mielde psykologiija- ja nevrologiijafága-suorgi, boahtá ovdan mo gurut beale vuoigŋamaččaid doibmii váikkuhit gielalaš kategoriseremat eará láhkai go olgeš beallái. Teasttat mat čájehit ivdnenamahusaid váikkuhusaid vuoigŋamaččaid kognitiiva proseassaide, orrot čájeheamen ahte giella váikkuha dihto kognitiiva doaimmaide ja ahte eará proseassaid fas sáhttá čilget universála fáktoriid vuođul. (Gč. Kay &

Kempton 1984; Gumperz & Levinson eds. 1996.)

Nu sáhttáge dalle dadjat ahte gielalaš relativisma ii šat adnojuvvo dakkárin mii mearrida olbmo jurddašanvejolašvuođaid, baicce dakkárin mii sáhttá váikkuhit jurddašeapmái. Dovddus gielladutki Roman Jakobson oinnii čielgasit giela ja jurddašeami gaskavuođa: gielaid erohusat bohtet ovdan vuosttažettiin das maid iešguđet giella ferte gaskkustit, iige das maid dat sáhttá gaskkustit (Jakobson 1959: 236).

Dát máksá ahte leat sihke dakkár doahpagat mat leat čadnon njuolga gillii jogo lekseman dahje giellaoahpalaš morfeman ja maiddái dakkár doahpagat mat eai leat čadnon mange erenoamáš gielalaš elementii. Sámegielas mii fertet váldit vuhtii leago sáhka ovttaidlogus, guvttiidlogus vai máŋggaidlogus, go válljet persovdnapronomena ja finihtta vearbahámi. Dárogillii leat dušše ovttaidlogu ja máŋggaidlogu pronomenat, ja finihttahápmi lea seammalágan buot persovnnain ja loguin. Dárogiella ferte gaskkustit juohke nomena genusa (en hund/hunden, et hus/huset, ei dahje en dame/dama) ja sámegielas fas eai leat dákkár erohusat. Maiddái leksemaid gaskkas leat erohusat das maid nubbi giella gaskkusta ja nubbi ii. Dan fuobmá go galgá jorgalit dakkár sániid go omd. eanu, eahki ja čeahci. Vaikko nuppi gielas eai leatge vástideaddji sánit seamma doahpagii, de lea aŋkke vejolaš ovdanbuktit vástideaddji sisdoalu čilgehusaid vehkiin.

Deutscher (2011) čájeha mo jurddašeami ja giela oktavuohta badjánii dutkanfáddán 150 jagi dassái, ja vuolggasadjin ledje ivdnenamahusat.

Váldogažaldahkan šattai leago ivdnedoahpagiid duohken olbmo fysiologalaš iešvuođat, vai speadjalastetgo dat dušše kultuvrralaš dábiid ja vugiid. Ovddit oaidnu gohčoduvvo nativisttalaš oaidnun, man mielde olbmos oaivvilduvvo

leat riegádeami rájes oktasaš universála giellaoahppa, man vuođul mánná oahppá dan giela mii geavahuvvo su birrasis. (Universála giellaoahpa vuosteákkastallan, gč. omd. Dąbrowska 2004 ja Evans 2014.) Dán oainnu mielde buot gielat duddjojit seamma vuođđoprinsihpaid ala ja seamma vuođđodoahpagiid ala. Maŋit oainnu mielde giellaoahppannákca lea dat oassi olbmo oppalaš kognitiiva návccain masa váikkuhit giellabirrasa kultuvrralaš bealit. (Gč. maiddái Næss 2011: 17–19.) Dat mearkkaša ahte gielaid erohusat leat dakkárat mat láidestit váldit vuhtii dihto beliid jurddašeamis nugo omd.

ivdneerohusat, genuserohusat ja spatiála relašuvnnaid ovdanbuktinvuogit leat čájehan. Dákkár gielalaš váikkuhus dattege ii eastat olbmo jurddašeames eará láhkai ja nu dálá oaidnu lea áibbas earálágan go Sapir-Whorf hypotesa, man mielde giella mearrida maid olmmoš sáhttá áddet.

Ravddamus oainnut jurddašeami ja giela gaskavuođas leat nappo ahte giella ii váikkut jurddašeapmái ja nuppe beales fas ahte giella mearrida jurddašeami.

Ođđaset áigge dutkamiid vuođul muhtimat (Mandler 1997; Quinn 1994;

Quinn ja earát1996; Athanasopoulos 2011) oaivvildit ahte duohtavuohta lea dien guovtti oainnu gaskkas, namalassii ahte giella ii mearrit jurddašeami muhto ahte dat dihto oktavuođain váikkuha jurddašeapmái. Danin heivege dasto geahččat man ala dákkár dutkanbohtosat duddjojit.

6.1 Jurddašeapmi ja namuheapmi

Njuorat mánáid kategoriserennávccat adnojuvvojit kognitiiva ahtanuššama vuođđun, go dákkár návccat leat mánáin jo ovdal go leat ožžon giela. Jo golmmamánnosaš veadjá diŋggaid oinnolaš iešvuođaid vuođul kategoriseret ja vel abstráktaset ovttadagaid, nugo omd. spatiála gaskavuođaid. Go mánná juksá dan agi ahte máhttigoahtá giela, de lea čájehuvvon ahte mánná muhtin muddui ođđasit hábme kategoriijaid. (Gč. Athanasopoulos 2011.) Johtilis sátneoahppan ja máná beroštupmi namuhišgoahtit jo jahkásažžan geavvá oktanaga kategoriserennávccaid ahtanuššamiin. Álggos lei eahpečielggas leago kategoriserennávccaid ja giellamáhtu gaskkas kausála oktavuohta.

Gažaldahkan šattai goabbá dahká dán johtilis sátneoahppama vejolažžan.

Veahkehago giellamáhttu kategoriserenvejolašvuođaide vai dahkágo kategoriserennávccaid ahtanuššan namahuvvon agi sátnedulvvi vejolažžan?

Dán gažaldahkii leat geahččalan gávdnat vástádusa kultuvrraid rasttildeaddji gielladutkamušain (Choi & Gopnik 1995; Gopnik ja earát 1996), main leat dutkojuvvon ja buohtastahttojuvvon gielalaš ja kognitiiva ovdánanmuttut koreagielagiid ja eaŋgalsgielagiid gaskkas. Dát dutkamušat čájehit ahte eaŋgalsgielat mánát ledje čeahpibut go koreagielagat kategoriseren- ja namuhaniskosiin ja koreagielagat fas ledje čeahpibut ulbmillaš iskosiin (nugo omd. mo fáhtet duhkorasa eastagiid duohken). Namuhuvvon dutkosiin dát erohusat čilgejuvvojit giellaerohusaid vuođul, go koreagielat eatnit geavahit eambbo vearbbaid ja unnit nomeniid go eaŋgalsgielat eatnit. (Athanasopoulos 2011: 33.) Go oahppat giela, de mii oahppat hábmet jurdagiiddámet ohppo-juvvon giela eavttuid mielde, ja ođđa gielaid oahppan mielddisbuktá ahte sáhttit oahppat ođđa jurddašanvugiid mo gielalaččat hábmet dan maid áigut dadjat (Strömqvist 2010: 68).

Nuppi eará dutkamušas (Lucy 1992) mas lea buohtastahttán yucatecgiela ja eaŋgalsgiela, leat geahččan mo giellaoahpalaš lohkokategoriija váikkuha mánáid ja ollesolbmuid gielas diŋggaid ja ávdnasiid meroštallamii. Yucatec-gielas ii leat giellaoahpalaš lohkomarkeren iige logahahtti ja ávnnasnome-niid giellaoahpalaš erohus, buot nomenat leat ávnnasláhkásaččat. Dáid erohusaid vuođul čilgejuvvo manin ollesolbmuid teasttain eaŋgalsgielagat veardádalle diŋggaid hámi vuođul dávjjibut go yucatecgielagat, geat fas dávjjibut veardádalle ávdnasiid mielde. Seammalágan iskosis eaŋgalsgielagat veardidedje diŋggaid hámi vuođul, omd. spihkára liánttain. Yucatecgielagat fas dávjjibut buohtastahtte ávdnasa vuođul, omd spihkára ruovdebihtáin.

Dát kognitiiva erohus čilgejuvvo dán guovtti giela giellaoahpalaš erohusaid vuođul. Logahahtti nomeniid sáhttá álkit individualiseret ja individuali-serema oinnolaš iešvuohtan leage hápmi. Danin eaŋgalsgielagat válljejit hápmebuohtastahttima. Yucatecgielagat, geain gielas ii leat logahahtti ja ávnnasnomeniid erohus, deattuhit ávnnasbuohtastahttima.

Giela váikkuhus kognitiiva proseassaide lea duođaštuvvon ovdalis nama-huvvon dutkosiid lassin maiddái yucatecgielat ja eaŋgalsgielat mánáid gielas Lucy & Gaskins (2001, 2003, Athanasopoulos 2011 mielde) dutkanbargguin. Maiddái dát dutkosat adnojuvvojit duođaštussan dasa mo giella váikkuha jurddašeapmái, go čájehuvvui ahte goappašiid gielaid iskojuvvon čiežajahkásaččat buohtastahtte áđaid hámi mielde.

Yucatec-gielat čiežajahkásaš mánáid meroštallanvuohki nappo lei earálágan go rávisolbmuid, geat meroštalle sullasašvuođa ávdnasa mielde. Muhto de čájehuvvui ahte ovccijahkásaččaid meroštallanvuohki fas lei seammalágan go rávisolbmuid. Dát adnojuvvo duođaštussan dasa mo giella gaskal čieža ja ovcci jagi agis váikkuhišgoahtá nuorat mánáid mielriegádan hápmeprefe-reanssa. Sullasaš bohtosat japánagielat (japánagiela nomeniid giellaoahpalaš iešvuođat muittuhit olu yucatecgiela) ja eaŋgalsgielat mánáid ja rávisolbmuid iskkademiin nannejit oainnu ahte giella váikkuha jurddašeapmái. Maiddái ivdnekategoriijaid ja genusiid dutkamiin lea duođaštuvvon giela váikkuhus jurddašeapmái. (Gč. Javier 2010: 23.) Athanasopoulos (2011: 35–36) oaivvilda ahte dušše ovttagielagiid dutkan ja buohtastahttin addá menddo oktageardánis ja váilevaš gova das makkár giela ja jurddašeami oktavuohta lea.

Bylund (2011) čájeha mo maiddái aspeakta giellaoahpalaš kategoriijan váikkuha dasa mo olmmoš ádde dáhpáhusaid dahje geavvamiid. Aspeakta giellaoahpalaš kategoriijan govvida mo vearbadahku dahje -dáhpáhus geavvá, omd. leago dakkár mii geavvá guhkit áigge vai fáhkka, dahje leago sáhka ollašuvvan dagus vai ollašuvakeahtes dagus. Giellaoahppa ii leat dušše formála vuogádat, muhto vuogádat mii duddjo skemáhtalaš rámmaid maid vuođul organiseret doahpagiid. Lea čájehuvvon ahte olmmoš gean gielas lea dihto aspeakta giellaoahpalaččat markerejuvvon, dávjjibut váldá vuhtii dákkár mearkkašumi beliid go dakkár olmmoš gean gielas eai leat vástideaddji giellaoahpalaš aspeaktaerohusat. Dákkár erohusat leat boahtán ovdan visuála teasttain main olbmot leat verbaliseren dan maid leat oaidnán. Giela ja jurddašeami dutkamis lea vuosttažettiin guorahallojuvvon giellavuogádaga váikkuhus nugo dat boahtá ovdan verbaliseremis, nu ahte dáin oktavuođain lea sáhka jurddašeamis gielalaš ovdanbuktima várás.

Dálá gielladutkamis giela váikkuhus kognitiiva proseassaide lea duođaštuvvon spatiála, temporála, aspektuála, numerála ja genusgaskavuođaid gielalaš ovdanbuktimis ja váikkuhusain jurddašeapmái. Dáid semantihkalaš kategoriijaid leat olusat atnán universála kategoriijan, mii dálá dutkama vuođul ii oro doallamin deaivása. Ivdnenamahusain mat leamaš álggu rájes guovddážis giela ja kognitiiva proseassaid divaštallamiin, čájehuvvojit leat čielga váikkuhusat omd. dasa mo muitá ivnniid: olmmoš muitá buoremusat daid ivnniid maidda su gielas leat namahusat. Dát čájeha ahte gielalaš

erohusat sáhttet váikkuhit kognitiiva proseassaide nugo omd. muitui ja jurddašeapmái eambbo go dássážii lea leamaš dábálaš jurddašit. (Leavitt 2011: 189–216; Pavlenko 2005.)

Giellateoriijaid ravddamus dáhpáhusaid sáhttá čuoldit jogo dakkárin mat čilgejit buot gielaid jurddašuvvon universála giela ektui mas ii dárbbaš beroštit giellaspesifihkka beliin, dahje dakkárin mas juohke giela iešvuođat ja erenoamášvuođat váldojuvvojit vuhtii. Dát teorehtalaš mállet gohčoduvvojit universála ja relativisttalaš dahje nativisttalaš ja kultuvrralaš lahkonan-vuohkin (Deutscher 2011: 19; gč. Evans 2014: 229–258). Ravddamus dáhpáhusaid gaskkas leat lahkonanvuogit mat váldet vuhtii sihke gielaid oktasaš iešvuođaid ja daid erohusaid. Ja aiddo dákkár oainnu ovdan-buvttii maiddái ovddeš sámegielprofessor, Nils Erik Hansegård 1968:s, ja son maid čujuha dutkamušaide mat čájehit ahte ovttagielagiin ii leat seamma vejolašvuohta go guovttegielagiin dulkot albmailmmi fenomenaid (Hansegård 1974: 80–81).