Vaikko sámegiella ilmmai prentejuvvon giellan Ruoŧas jo 1619:s, de dat ii mearkkaš ahte dat lea doaibman čállingiellan dan rájes seamma mearkkašumis go mo mii dálá áigge jurddašat čállingiela geavaheami, mainna ilbmet girjjit, aviissat, buotlágan bláđit, áigečállagat, skovit ja digitála teavsttat. Dan áigge prentejuvvon teavsttat ledje báhpaid jorgalan teavsttat ja čállingiela geavaheami vuordámušat ja gáibádusat ledje vuosttažettiin ahte olmmoš máhtii lohkat ja áinnas bajil oahppat kristtalaš teavsttaid.
Vuosttaš prentejuvvon girjji, ABC Book på Lappesko Tungomål, giella lei sakka váilevaš, sánit váldon máŋgga guovllu gielas ja boastut sojahuvvon dahje eai sojahuvvon oppanassiige ja vel muhtin oasit vižžon njuolga suomagielas (govva 15). Dán girjji giella lei lagamustá ubmisámegiela, ja nubbi girji, Swenske och Lappeske ABC Book, mii maid ilmmai Ruoŧa bealde 1638:s fas čájeha ahte gielalaš hápmi lea eambbo julevsámegiela sullasaš.
(Bergsland 1984.) Logi jagi maŋŋá ilmmai Johannes J.Tornæusa girkolaš giehtagirji, Manuale Lapponicum, man gielalaš vuođđun lei Durdnosa guovllu sámegiella masa ledje váldon mielde maiddái Bitám guovllu sánit ja sojahanhámit ja maiddái muhtin sánit njuolga suomagielas. Tornæusa ulbmil lei čállit nu ahte galggai leat vejolaš buot su virgeguovllu sámiide Čohkkerasas gitta Ohcejohkii geavahit girjji. (Qvigstad 1933).
Norggas álggahuvvon konfirmašuvdnaortnet 1736:s duddjui vuođu dasa, mii moadde jagi maŋŋá šattai álbmotskuvlan. 1741:s šattai gielddaid ovddasvástá dussan lágidit álbmotskuvlla. Álggu rájes lei skuvlla váldoulbmil ráhkkanahttit konfirmašuvdnii ja eaktun beassat konfirmerejuvvot lei ahte lei vázzán skuvlla ja máhtii lohkat. Eiseválddiid mearrádusain deattuhuvvui aiddo lohkanmáhttu. Dat galggai vuoruhuvvot ovddabeallái buot eará máhtu.
(Instruction 1739.)
Nu lea čállingiela oahppan leamaš jo guhká skuvlla ovddasvástádus. Sáme-giela sadji skuvlagiellan hedjonii sakka dáruiduhttima áigge go eiseváld-dit gilde oahpaheddjiid geavaheames sámegiela eará go heahteveahkkin.
Dáruiduhttin váikkuhii máŋgga sajis sakka hállangillii, riddoguovlluin máŋgga sajis nu sakka ahte sámegiella dađistaga ii šat gullon. Nannoseamos
sámegielat guovlluin geavahuvvojedje guovttegielat girjjit dassái go mánát ohppe nu bures dárogiela ahte áddejedje lohkat dárogiel teavstta. Dákkár giellapolitihkalaš duogáža ektui ii leat imaš ahte sámegiela čállingiela geava-heapmi lea bázahallan riikkagiela ektui. Čállingiela váilevaš geavageava-heapmi ja giela oppalaš olggušteapmi ja heađušteapmi lea čuohcán maiddái sámegiela čállingiela geavaheapmái máŋgga buolvva áigge. 1967:s šattai fas vejolaš geavahit sámegiela veahkkegiellan sámi guovlluid skuvllain ja easkka jagi 1974 minsttarplánas rahppojuvvui vejolašvuohta lágidit lohkanoahpahusa sámegillii. 1987 minsttarplána mielde sámegiela sáhtii geavahišgoahtit skuvllas sihke vuosttaš- ja nubbingiellan ja logi jagi dan maŋŋá bohte oahppoplánat sámegillii buot vuođđoskuvlla fágaid várás.
9.1 Čállinvuogit
Davvisámegiela guovlluid várás lei 1728:s Álaheaju guovllu suohkanbáhppa Morten Lund jorgalan sámegillii ”Doktor Marten Lutter Utza Katekismusaz”.
Sullii seamma áiggi doaimmai Porsáŋggu guovllus dovddus miššonbargi, báhppa ja gielladutki, Knud Leem. Son čálii earret eará giellaoahppogirjji, sátnegirjji, Gjet-Kirjatzh ja D. Marten Luther Utzeb Catechismus. Dan áigge gulai Norga Danmárkku vuollái ja buot miššun- ja skuvlabarggut mearriduvvojedje Københámmanis. Sámegiela geavaheapmi čállingiellan lei jo 1600-logus álgán Ruoŧas ja dalá sámegiel girjjit orrot maiddái váikkuhan vuosttaš girjjiide mat prentejuvvojedje Norgga bealde.
Suoma bealde vuosttaš sámegiel áppes prentejuvvui anárašgillii 1859:s.
1860:s prentejuvvui Jaakko Fellman katekismusa lassin maiddái Ohcejoga báhpa, Andelin, jorgalan katekismus davvisámegillii. Jo 1821:s lei Fellman čállán sámegiel áppesa mii ii gártan prentejuvvot, go dalá eiseválddit ledje dan oaivilis ahte buot oahpahus sámiid gaskkas galggai geavvat suomagillii.
Dasa lassin čujuhuvvo vel dasa ahte proavás vuosttildii Fellman áppesbarggu ovddideami. (Itkonen 1963; Sainio 1958.)
Dalá čálliin lei juohkehaččas eanet unnit iežas čállinvuohki eaige buohkat lean nu mielas dan vuohkái maid Stockfleth (dovddus gielladutki Rasmus Rask fuomášuhttima mielde) lei álggahan Norgga bealde, go válddii atnui
ođđa bustávaid sámegiela čállimis (č, đ, ŋ, š, ŧ, ž). Nu sáhttege seamma sániid čálalaš hámit leat oalle iešguđetláganat: dusjhsjhai dahje tussai, agaladsjhdsjhat dahje agalazzat; dál duššai ja agálaččat. (Itkonen 1948 ja 1963.)
Ovddeš čállinvugiin lea min áigge rádjái dovdoseamos nu gohčoduvvon Friis-čállinvuohki, daningo dat lea davvisámegiela vuosttaš bippaljorgalusa (1895) čállinvuohki ja dan čállinvuohkái ilbme 1800-logu loahpas maiddái sálbmagirji ja Luthera poastal. Dovddus risttalaš áigečála, Nuorttanastte, maid čállojuvvui Friisa čállinvuogi mielde vel guhká dan maŋŋá go eará čállinvuogit ledje váldon atnui. Bajit dási giellaoahpahusas lea maid Konrad Nielsena čállinvuohki oahpis, erenoamážit su sátnegirjjiid dihte. Dat ahte sámegiela almmolaš čállinvuogit leat nu máŋgii rievdaduvvon, lea dahkan váttisin stáđásmahttit čállingiela min servodagas. Ovdal min dálá oktasaš čállinvuogi lei Suoma bealde iežas čállinvuohki, vuos Ravila čállinvuohki man sadjái 1951:s bođii Sámi Čuvgehussearvi čállinvuohki, ja Norgga ja Ruoŧa bealde fas oktasaš čállinvuohki, nu gohčoduvvon Bergsland-Ruong -čállinvuohki. Dalá čállinvuogit geahččaledje maiddái váldit vuhtii riikka-gielaid: “min riikast kalga samikiela čallimvuokki leät nu ollu ko veäjulaš
Govva 15. Vuosttaš sámegiel girji ja dan áhččeminrohkos. (Bergsland 1984.) ACkia mijen iucht lie almen sis, ailes hiedde tdu Namme.
Quöijk pote tdu Rijkie.
Hiedde tdu sijte, nimpt almis kockt ai ädnamis.
Addele mijs vdnaig mijen ferne päiue laip.
Ja addele mijs syndin andix, nimpt kockt mij addel sijs iucht mijs vöst tacke,
äle mij laidhe tock freste.
Wall varile mij vaddost, Amen.
seämmalakkai ko suomakielastgi” (Itkonen 1934: VI). Dáin čállinvugiin vuhttojit riikkagielaid čállinvuogit, nugo omd. ä-bustáva geavaheapmi Suoma bealde ja æ-bustáva geavaheapmi Norgga bealde ja Ruoŧa bealde maid, vaikko ruoŧagillii čállojuvvoge ä. Dálá davvisámegiela oktasaš čállinvuogis mii dohk-kehuvvui 1978:s namahuvvon bustávaid sajis geavahuvvo diftoŋgamearkan ea.
Min čállingiela historjá lea buorre ovdamearka das, mo čállingiella lea sohppojuvvon vuogádat. Go geahččá mo sámegiella lea áiggiid čađa čállojuvvon, de oaidná makkár čállinvuogit leat leamaš anus. Dás oaidnit muhtin ovdamearkka mo dálá čállinvuogi mielde sánit čohkká ja oačči leat áiggiid čađa čállojuvvon:
kiocka, oggien (1619) ziocka, oidzen (1648) giåcka, åggien (1726) zhiokka, oize (1728) zhjokka, oaadzhje (1767) (Bergsland 1984)
Čállinvuogit sáhttet nappo leat máŋggaláganat. Ovdamearkkain oaidnit ahte č-bustáva sajis lea ovdal geavahuvvon máŋggalágan bustávvaovttastumit, sihke ki, zi, gi, zhi ja zhj. Dálá čállinvuogis eanaš dáhpáhusain hállangiela jietnadahkii vástida okta bustávva ja aiddo dat ahte juohke fonema várás lea okta bustávva, adnojuvvoge alfabehtalaš čállinvuogi ideálan (Bergsland 1952: 29). Giellajietnadagain guovddážis leat dušše dakkár jietnadagat mat duddjojit mearkkašumi erohusaid. Dát jietnadagat gohčoduvvojit foneman ja gielladiehtaga merkenvuogi mielde fonema čállojuvvo guovtti vinjusázu gaskii, omd. n-bustáva fonemáhtalaš merkenvuohki lea /n/. n-jietnadat sáhttá jietnaduvvot máŋgga láhkai ja dakkár erohusaid mii lohkat fonehtalaš erohus-san. Go omd. njuovččageaži sirdá maŋŋelii guomi guvlui, de gullá maiddái ahte jietnadat rievdá. Dákkár jietnadatvariánttat merkejuvvojit fonehtalaš čállinvugiin roahkkeruođuid sisa, omd. [n]. Fonehtalaš čállinvuogis geava-huvvojit dasa lassin olu veahkkemearkkat, omd. n-jietnadat mii jietnaduvvo nu ahte njuovččageahči ii leat gitta bániid duohken čállojuvvo fonehtalaš merkenvugiin [ ] ja čuojakeahtes jietnadahkan dat čállojuvvo [n]. Jietna daga
fonehtalaš variánttaide váikkuha dat jietnadatbiras mas guđege jietnadat lea oassin. Nu rievdáge n-jietnadat m-jietnadahkan go čuovvovaš sátni lea m-álgosaš, nugo omd. mun manan: [mum manan]. Čállingiella ii earut dákkár fonehtalaš nyánssaid, dat lea baicce fonemáhtalaš, mii máksá ahte das earuhuvvojit dušše dakkár jietnadagat mat duddjojit sániid mearkkašumi erohusaid. Omd. sáhttá dállu-sáni álgokonsonántta sadjái bidjat konsonánt-taid b, g, j dahje n ja nu oažžut ođđa sániid: bállu, gállu, jállu ja nállu.
Aiddo dákkár buhttenvejolašvuohta duođaštage, ahte b, d, g, j ja n leat sierra fonemat. Dakkár sátnebárat main lea dušše okta jietnadaterohus, gohčoduvvojit minimála bárran ja dakkáriiguin lea vejolaš hárjehit ohppiid fuobmát earuheaddji jietnadagaid main čállingielas leat sierra bustávat.