2 Giella oahpahangaskaoapmin ja oahppoávnnasin
3.6 Gielladiđolašvuohta ja giellaoahppa
Eatnašat soitet jurddašit ahte giela vuogádatlaš beliid oahpahallan lea seamma go dat mii dáhpáhuvvá skuvlla giellaoahppadiimmuin. Giellaoahpaid ortnega mielde skuvllas oahpahuvvojit jietnadagat, sojahanhámit, suorggádusat, cealkagat ja cealkkaoasit. Guovddážis lea oahppat giellaoahpa doahpagiid ja buot tearpmaid maiguin dat namahuvvojit. Dán kapihttalis guorahalan mo sáhttá ráhkkanit ja duddjot buori vuođu giellaoahpa áddejupmái. Dán oktavuođas lea sáhka das, mo sáhttá duddjot diđolašvuođa dan birra makkár oktavuohta lea gielalaš sisdoalu ja hámi gaskkas. Dákkár diđolašvuođa duddjon sáhttá geavvat mealgat ovdal go álgá oahpahallat seamma áššiid skuvlla giellaoahpaid dábálaš vugiid mielde.
Go jurddaša giela gulahallangaskaoapmin, dehan sisdoalus lea guovddáš sadji.
Eatnigielagii dát lea automáhtalaš proseassa dan dáfus ahte ii dárbbaš smieht-tat ovdamearkka dihte mo ráhkadit muitalancealkaga, gohččuncealkaga dahje gažaldatcealkaga, go eanaš lea ollásit automatiserejuvvon jo ovdal skuvlaagi.
Giellahámiid hálddašeapmi nanusmuvvá dađistaga máná
giellaoččodan-proseassa áigge dassái go dat cigget sámegielat ollesolbmogiela láhkásažžan.
Go olmmoš lea juksan dán hálddašanmuttu, de giellamáhttu lea eatnigiela dásis. Eanaš olbmuide easkka skuvlaoahpahus fuomášuhttá sisdoalu ja hámi oktavuođa nu ahte ádde mo daid vuogádatlaš oktavuođat leat. Meta-giella dahje dat Meta-giella mainna giela iešvuođaid čilge lea dábálaččat skuvlla áigge giellaoahppadiimmuin ohppojuvvon fágagiella. Dát oahpahus lasiha sátnerádjui olu giellaoahpa tearpmaid nugo omd. sojahanhápmi, sátne-luohkká, dássemolsun ja olu latiinnagielas heivehuvvon tearpmaid, omd.
subjeakta, adjektiiva, kásus, indikatiiva. Lohkan- ja čállinoahpahusas metagiela vuosttas guovddáš sánit leat jietnadat, bustávva, stávval, sátni ja cealkka.
Muhto jo ovdal go oahppit ollejit dan muddui ahte besset oahppat giella-oahpa fágagiela, de lea giella-oahpaheaddjis vejolašvuohta láhčit giella-oahpahusa giellariggudahtti bargovugiiguin. Dat dieđus eaktuda ahte oahpaheaddji dovdá giela vuogádatlaš ráhkadusaid ja sisdoalu oktavuođaid ja máhttá iežas giellaoahpalaš ja giellapedagogalaš máhtuin lágidit giellaovdánahtti hárjehusbargguid ja ságastallanfáttáid ohppiid návccaid dahje kognitiiva dási ektui. Giela ráhkaduslaš beliid ja daid oktavuođaid sisdollui sáhttá vuosttašluohkkálažžii leat oalle váttis fáhtet. Aiddo fokusa sirdin sisdoalus hápmái leage guovddážis go skuvlaoahpahusa vuođul láidestuvvo čállingiela ja giellaoahpa máilbmái.
Čálamáhtu duddjomii dárbbašuvvo gielladiđolašvuohta. Dat máksá dan ahte olmmoš ferte áddet mo giela doaibma ja hápmi leat seamma ášši guokte beali.
Jietnadaga ja bustáva oktavuođa ádden lea vuođđun čállinkoda čoavdimii, ja go dan koda lea veadján čoavdit, de lea beassan álggu ala. Ovttaskas sánit ja hállangiela oahpes áššit mat lea hábmejuvvon čállon teakstan, leat čállingiela álgohárjehallamii vuogas teavsttat dušše čálamáhtu vuođu cieggadeapmái.
Das ovddos guvlui lea sihke čálamáhtu nannemii ja giellariggodahttimii oppalohkái dárbu duddjot buori giellamáhtu, ja dan sáhttá dahkat maiddái giellaoahpa vehkiin.
Gielladiđolašvuohta lea omd. máhttit fuobmát ahte sátni gielladiđolašvuohta lea golmmaoasat goallossátni: giella-diđolaš-vuohta. Oppalaččabut sáhttá dadjat ahte gielladiđolašvuohta lea áddet ja máhttit guorahallat mo giella
doaibmá gulahallangaskaoapmin, ii dušše ráhkaduslaš giellavuogádahkan muhto maiddái mo giella geavahuvvo iešguđege oktavuođas ja makkár sadji das lea eará gielaid ektui. Čállinkoda čoavdimii lea guovddážis áddet jietnadaga ja bustáva oktavuođa. Dáin hállangiela ja čállingiela oasážiin ii leat alddiineaset miige sisdoaluid muhto daid vuođul giella duddjo stuorát osiid mat guddet sisdoalu. Ja dákkár sisdoalloosiid oahppáseamos joavku leat sánit dahje leksemat. Ja aiddo sátnediđolašvuohta leage guovddážis olbmo gielladiđolašvuođas. Sihke unnit ja stuorát ovttadagaid ii leat seamma álki oaidnit, jos ii leat beassan oahpásmuvvat giela ráhkadussii. Unnit oasit leat dakkárat go omd. suorgásat -laš ja -vuohta ja sojahangehčosat.
Stuorát oasit fas leat gihput, omd. eatni goarrun gápmagat ja gápmagat maid eadni lea gorron ja cealkagat, nugo omd. vuojedettiin ii leat lohpi doallat telefovnna gieđas ja ii leat lohpi doallat telefovnna gieđas go vuodjá.
Gielladiđolašvuođa sáhttá álggu rájes nannet fuomášuhttinvugiin ja dasto bajit skuvlacehkiin giellaoahpa čilgenvugiiguin. Erenoamáš deaŧalaš lea álggu rájes beassat oahppat nu olu sániid ja dadjanvugiid go fal vejolaš, go sánit leat doahpagiid gielalaš hámit ja cealkkaráhkadusaid muvrageađggit (gč. kap. 4.5). Cealkkaráhkadusain erenoamážit vearbba válljen mearrida makkár sánit sáhttet leat mielde ja makkárat daid sojahuvvon hámit fertejit leat. Giellariggodahttin ii leat dušše ođđa sániid oahppan muhto maiddái máhttu gaskkustit seamma dahje sullasaš cealkkasisdoalu nu máŋgga láhkai go vejolaš.
Ovdal go oahppá mii lea adjektiiva ja kompareren, de lea deaŧalaš beassat oahppat olu adjektiivvaid. Dan várás sáhttá geavahit oahpes substantiivvaid maid herve adjektiivvaiguin. Ovdamearkan sáhttá leat vaikko biila masa de galgá lasihit sáni mii muitala makkár biila lea: rukses biila. Ná sáhttá aktiviseret sihke ivdnenamahusaid ja eará adjektiivvaid. Jos evttohuvvojit adjektiivvat mat addet imašlaš ja soaitá vel hearvás mearkkašumi, de dat addá vejolašvuođa ságastallat mearkkašumiid birra, manin dat leat ártegat (nugo omd. čeahpes gáma). Dasto sáhttá hárjehallat ovdamearkkaid vuođul kompareret adjektiivvaid: Elles lea ođđa biila. Hánssas lea ođđaset biila.
Iŋggás lea ođđaseamos biila. Dákkár geavatlaš giellahárjehusat duddjojit sihke sátne- ja sátnegeavahanmáhtu mii lea ávkin beassat oahppat mii lea substantiiva, adjektiiva ja komparašuvdna. Ná sániid manipuleremat, daid lonuhallamat, sojahallamat ja suorggideamit dahje deriveremat geavatlaš
hárjehusain duddjojit vuođu beassat oahppat sátneluohkáid ja fuobmát daid erohusaid. Geavatlaš hárjehallamiiguin sáhttá ná nannet giellamáhtu.
Buorre giellamáhttu dahká fas álkibun sihke áddet ja ságastallat giella-fenomenaid birra nugo dat kategoriserejuvvojit giellaoahpalaš terminologiija vehkiin. Giellaoahpalaš namahusaid oahpaheames ferte boahtit ovdan mo dát namahusat leat ávkkálaččat go áigut čilget giellavuogádaga, ja nu geavahit giellaoahpa terminologiija loktet giellageavahanmáhtu maiddái giellaguorahallan- ja giellačilgenmáhttun.
Giellaoahppa dáidá leat máŋgasii báhcán muitui skuvlaoahpahusas sátne-hámiid ja cealkkaosiid erohusaid čilgema hárjehallandoaibman ja daid namahusaid bajil oahppanbargun. Dakkár hárjehallamat leat ávkin jos galgat sáhttit oppalaččabut áddet ja ságastallat giellavuogádaga birra. Almmá hálddaškeahttá giellaoahpa vuođđoterminologiija lea váttis jurddašit mo galggašii sáhttit čilget sátnehámiid ja cealkkaráhkadusaid. Skuvlagiellaoahpa njuolggadusat leamaš álggu rájes vuosttažettiin normatiiva njuolggadusat mat muitalit mo galgá čállit. Deskriptiiva dahje govvideaddji giellaoahppa fas ii leat čadnon dasa mo lea riekta dahje boastut dadjat dahje čállit, go das ii leat mearrideaddji, muhto baicce govvideaddji doaibma. Danin deskrip-tiiva giellaoahppa govvida buotlágan giellageavaheami. Dat lea maiddái váikkuhan skuvlagiellaoahpa ovdáneapmái nu ahte lea vejolaš maiddái giellaoahpalaččat guorahallat čállingiela ja hállangiela guoktin sierralágan ovdanbuktinvuohkin.
Skuvlla normatiiva giellaoahpas leat deattuhuvvon erenoamážit rivttes giellageavaheami formála bealit, nugo omd. makkár sojahuvvon hámiid ferte geavahit, makkár cealkkamállet leat dohkálaččat ja mo galgá čállinmearkkaid geavahit. Ođđaset giellaoahppamálle, man lávejit gohčodit pedagogalaš giellaoahppan, deattuha maiddái giela semantihkalaš ja pragmatihkalaš beliid.
Dat mearkkaša ahte giellaoahpalaš kategoriijaid gieđahallama oktavuođas deattuhuvvojit maiddái mearkkašumi bealit. Semantihkalaš guorahalla-mat laktet giellaoahpa lunddolaččat geavatlaš giellageavaheapmái ja nu dat laktásit maiddái lunddolaččat gielladikšundárbbuide. Sihke sátne- ja cealkkadási semantihkalaš guorahallamat ja hárjehallamat sáhttet maid dahkkojuvvot vuolit dásiin ovdal go vástideaddji giellaoahpalaš kategoriijat leat ohppojuvvon.
Sámi pedagoga, Lásse Idivuoma -rohkki, geavahii dákkár pedagogalaš lahkonanvuogi ovdamearkan dáhpáhusa mas smávvaskuvladási (1.–3.
ceahkki) oahppit imaštalle mearkkašumi erohusaid. Imaštallama bijai johtui go oahppi logai ahte son oinnii muohtačalmmi ja nubbi fas jearai sáhttágo muohtačalbmi oaidnit. Oahpaheaddji vehkiin das šattai miellagiddevaš ja giellaovdánahtti ságastallan sihke čalbmi- ja oaidnit-sániid mearkkašumis, mas bođii ovdan earret eará ahte ii vuoktačalbmi iige arvečalbmi sáhte oaidnit, muhto daid sáhttá oaidnit. Oahpaheaddji sáhttá ságastallanvugiin ná váldit ovdan ja nu oahpahit dakkár sániid go omd. fierbmečalbmi, sáttočalbmi,
suoidnečalbmi ja oalgečalbmi. Dákkár imaštallan- ja ságastallanbottut addet vejolašvuođa oahppat ođđa sániid ja makkár oktavuođain daid sáhttá geavahit. Almmá dovddakeahttá subjeavtta ja objeavtta, de sáhttá goitge ovttas guorahallat ja ságastallat dan birra mo čalbmi sáhttá oaidnit ja mo čalmmi sáhttá oaidnit. Ná sáhttá fuomášuhttit mo čalbmi-sáni guokte hámi (čalbmi ja čalmmi) ovdanbuktet mearkkašupmeerohusaid, go sihke jietna-deami ja čállima erohusaid buohtastahttá. Dákkár geavatlaš bargovuogit nannejit sátnemáhtu ja čalmmustahttet sániid dássemolsašumiid ja kásus-erohusaid ovdal go daid gieđahallagoahtá giellaoahpa metagiela vehkiin semantihkkan ja morfologiijan. Seammás dat maid sáhttá boktit beroštumi oppalohkái guorahallat giellaáššiid.
Sammallahti (2005: IX) váldá girjjistis Láidehus sámegiela cealkka oahpa dutkamii, cealkkaoahpa vuolggasadjin ráhkadusa mearkkašumiid ja funkšuvnnaid, “go cealkkaráhkadusa ráddjejit giela morfemaid mearkkašumit ja funkšuvnnat eaige strukturála prinsihpat”. Dán semantihkalaš čilgenmálles lea semantihkalaš rollain guovddáš sadji. Ja aiddo dákkár rollaid sáhttá-ge sáhttá-geavahit skuvlagiellaoahpa formála cealkkaosiid (subjeakta, objeakta, adverbiála) dievasmahtti čilgehusaid várás. Maiddái dependeanttaid seman-tihkalaš funkšuvnnaid čilgehusat, mat addet lassidieđuid oaivesániset hárrái, sáhttet geavahuvvot veahkkin dievasmahttit skuvlagiellaoahpa čilgenvugiid.
Wiechetek (2009) maid čájeha mo semantihkalaš rollat leat ávkkálaččat cealkagiid analyseremis. Su dutkama ulbmilin lea gávdnat vuogádaga mas giellateknologalaš prográmma automáhtalaččat merke semántihkalaš rollaid, ja dat bargu dahkkojuvvo sihke syntávssalaš kategoriijaid merkemiin ja valeanssa ja semantihkalaš prototiippaid vuođul.
Vaikke Sammallahti girji leage láidehus cealkkaoahpa dutkamii ja Wiechetek barguge lea gielladieđalaš bargu, de dain leat oasit maid čielgasit sáhttá ovttastahttit skuvlagiellaoahpa čilgenmállii ja nu buorebut čuvget oahpa guovddáš semantihkalaš iešvuođaid. Ná sáhttá maiddái laktit cealkka-oahpa buorebut geavatlaš giellaovdánahttimii ja gielladikšumii, iige dušše formála ráhkadusaid čilgemii.
Lávdegoddi mii guorahalai Suoma skuvlagiellaoahpa ovdanbuktinvugiid moaddelot jagi dassái, deattuhii man deaŧalaš lea giellaoahpa semantihkalaš beliid váldit ovdan oahpahusas. Danin ávžžuhuvvuige ahte váldojuvvo-jit atnui giellaoahpa dakkár semantihkalaš tearpmat mat ovdal eai leat gullan skuvlagiellaoahpa vuođđodoahpagiidda, nugo ovdmearkka dihte GASKAOAPMI, VÁSIHEADDJI, DAHKKI, BOAĐUS, BÁLGGIS, VUOSTÁI-VÁLDI. Lávdegotti oainnu mielde prototiippalaš semantihkalaš rollaid ohcan dábáleamos cealkkamálliin mánáidskuvlla áigge veahkeha bajit dásiin áddet cealkkaoahpa vuođđologihka. Dákkár semantihkalaš lahkonanvuohki duddjo vuođu čuovvovaš dásis oahppat mo cealkkaosiid meroštallamis sáhttá geavahit maiddái formála ákkaid nugo omd. sojahanhámiid ja sátne-ortnega. Pedagogalaš giellaoahpa jurdda lea ahte giellaoahpa oahpaheapmi heivehuvvo oahppi kognitiiva ja metalingvisttalaš dási mielde. (Kieli ja sen kieliopit 1994: 141–146, 155.) Buohkanassii berre maiddái muittus atnit man deaŧalaš lea ahte cealkkaoahppa ii oahpahuvvo dušše dainna ulbmiliin ahte oahppat buot kategoriijaid dušše dan várás hutkojuvvon cealkagiid oktavuođas, muhto baicce nu ahte metagiela geavaheapmi laktása lunddolaččat teavsttaid lohkamii ja iežas čállosiid hábmemii.
Giellaoahpa sadji giellaoahpahusas lea maŋimus moaddelot jagi áigge leamaš guorahallan- ja dutkanfáddán (gč. omd. Alho & Kauppinen 2009;
Hertzberg 2014; Iversen ja earát 2014; Kieli ja sen kieliopit 1994; Saarela 1997). 1950-logu rájes eahpidišgohte dalá dutkanbohtosiid vuođul ahte giellaoahppa-oahpahusas lei makkárge ávki čállingiela oahppamii, ja nu geavaige ahte giellaoahppa ii šat ožžon beare stuora saji giellaoahpahusas.
Sivvan dán dillái árvaluvvo erenoamážit váilevaš oktavuohta giellaoahppa-oahpahusa ja teakstahábmema gaskkas, menddo stuora deaddu formála kategoriijaid namahusaid oahppamii oahpahusvugiiguin mat eai čatnan giellaoahpa geavatlaš teakstahábmemii ja teavsttaid guorahallamii.
Giellaoahpa ovttastahttimis čállimii deattuhuvvojit dál dákkár áššit:
- Giellaoahpalaš metagiella čilgejuvvo álohii ovdamearkkaid ja minstariid vuođul.
- Giellaoahpalaš fenomena laktojuvvo álohii dasa mo dat sáhttá buoridit teavstta.
- Oahpahus hásttuha ságastallamii dan birra makkár molssaeavttuid geavahit ja makkár váikkuhus dain lea.
- Oahppit ožžot málliid ja minstariid maiguin sáhttet stoahkat ja dasto geavahit iežaset čállosiin.
- Geavahit bargovugiid mat movttiidahttet válljet vejolaš ovdanbuktinvugiid ja nu beassat hábmet iežaset čállosiid.
- Movttiidahttit gielalaš stoahkamii ja iskkademiide.
Dát bargovuohki lihkostuvvá buoremusat go oahpaheaddjis lea buorre giellaoahppamáhttu mainna sáhttá ovttastahttit giellaoahpa čállinbargguide.
Hertzberg (2014), gii čállá dáid áššiid birra muhtin eŋgelas dutkanprošeavtta kommentáran, čujuha dasa mo dat ahte giellaoahppa buori muddui lei hilgojuvvon skuvlaoahpahusas, lea dagahan ahte omd. ođđa buolvva giellaoahpaheddjiin ollásit váilu giellaoahpa vuođđomáhttu. Dasa lassin son maiddái čujuha dasa mo giellaoahpa abstrákta luondu gáibida logalaš jurddašannávccaid ja mo dan doahpagat govviduvvojit metagielain masa lea uhcán doarjja árgabeaigielas.