Čoahkkáigeasut
GUNVOR GUTTORM
Árbediehtu doaban ja geavadis
Maŋemus 30 jagis lea ollu fuomá šupmi biddjon álgoálbmogiid máht
tui, ja makkár mearkkašupmi lea álgo álbmogiid beroštumiin ja vásá husain dán fáttá áddejupmái. Álgo álbmogiin galgá leat riekti čalmmus
tahttit, geavahit ja viidáset ovdá nahttit iežaset árbedieđuid. Dat lea iešmearrideami oassi ahte oainnusin dahkat ja ruovttoluotta fievrredit máhtu. Sámi allaskuvlla Árbe diehtuprošeavtta sáhttá oaidnit dakkár doaibman. Doaba árbediehtu lea válljejuvvon prošeavtta oktasaš doaban árbevirolaš sámi čehppo dahkii (diehtu) ja gálggaide/daguide (máhttu).
Mo sámi perspektiivvas sáhttá áddet ja dulkot árbedieđu? Artihkkalis dárkilit čilgejuvvojitmuhtun doahpa gat mat gullet árbedihtui ja mat sáhttet leat relevánttat go mii digaštallat árbedieđuid. Artihkal lea jurddašuvvon bovdejupmin digaš tallamii mo oaidnit iešguđetge beliid árbedieđus ja oažžut oidnosii sámi áddejumi árbedieđu doahpagis. Artihkalčálli láhkona dán fáttá konseapttaid bokte, mat gávdnojit beaivválaš gielas geavatlaččat ja maid sáhttá áddet árbediehtun. Čálli digaštallá sihke mot sámi dutkit ja eai
sámi dutkit leat geavahan sámegielat doahpagiid mat válddahallet, čilgejit ja čiekŋudit árbedieđuid áddejumi sámi konteavsttas. Dáid suokkardallamiid čálli lea dulkon árbediehtudoahpaga iešguđetge beliid ektui.
Čálli ákkastallá ahte metodalaš lahkoneami ovddideapmái lea dehá laš vuhtii váldit daid áddejumiid mat olbmuid gaskkas gávdnojit ja sámi doahpagiid mat válddahallet iešguđet máhtuid sámi konteavsttas ja mat leat gaskkustuvvon buolvvas bulvii. Dán vuođul sáhttá ráhkadit áddehahttija heivvolašanalyhtalaš metoda man bokte oažžu ovdan álgoálbmotperspektiivva dan digaš tallamii, miilea cieggan oarjemáilmmi áddejumi olis dan ektui, mii árbe diehtu lea doaban ja mot dat ádde juvvo geavatlaččat.
JOHN BERNHARD HENRIKSEN
Árbediehtu: Muhtun riekteárvvoštallamat
Artihkal váldá ovdan muhtun guovddáš riektegažaldagaid mat gullet sámi árbevirolaš máhttui ja dihtui (árbediehtu). Čálli váldá vuođđun relevánta mearrádusaid ON biologalaš máŋggabealatvuođa konvenšuvnnas (Convention on Biological Diversity 1992), mii lea bajitdási riektereferánsarámman Árbediehtu
prošektii. Artihkalis dárkilit suokkardallá doahpagiid álgoálbmogiid máhttu, innovašuvnnat ja dábit (geavadat) ja makkár geatnegasvuođaid kon ven šuvdna ásaha stáhtii árvvusatnit, bisuhit ja viidáset doalvut sámi máhtu, innovašuvnnaid ja dábiid. Álgoálbmogiid geahččanguovllus, leat stáhta riektevuođuštuvvon geatne gasvuođat čadnon našunála lágaide ja leat ráddjejuvvon gustot dušše fal nu guhkás go lea vejolaš ja ulbmilaš našunála lágaid olis.
Konvenšuvdna ii ráddje geatne gasvuođaid mat konvenšuvdna bealá laččain leat eará álbmotrievtti reaidduid geažil. Stáhta ollislaš geatnegasvuođat sámiid ektui berre jit mearriduvvot maiddái eará gaska riikkalaš šiehtadusaid ja reaidduid vuođul. Maiddái dálá álbmotriekti dohkkeha ahte álgoálbmogiin leaiešmearridanriekti, ja ahte stáhta olmmošvuoigatvuođaid norpmaid ektui lea geatnegahtton ráđđádallat álgoálbmogiiguin áššiin mat gullet sidjiide.
Muhtun dilálašvuođain lea stáhta geatnegahtton viežžat sis dihtomielalaš ja ovdagihtii šihttojuvvon mieđiheami ovdal go sáhttet mearridit dahje bidjat johtui doaimmaid mat sáhttet álgoálbmogiidda čuohcat. Čálli ákkas tallá ahte sámi árbedieđus ja árbevirolaš luonddugeavaheamis ja birgejumis maiddái lea riektesuddjen álbmotrievtti mearrádusaid bokte mat ásahit suddjema álgoálbmogiid kultuvrii, nugo ON konvenšuvnna artihkal 27 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
Siskkáldas riekteprinsihpaid mielde – Norgga vuođđolága ja olmmoš
vuoigatvuođalága mielde – berre stáhta láhčit dilálašvuođa dasa ahte sámi kultuvrra sáhttá bisuhit ja doalvut viidáset ođđa buolvvaide. Dát geatnegasvuohta gusto árbe dieđu ektui daningo sámi árbedieđut leat sámi kultuvrra oassin. Stáhtas lea riektegeatnegasvuohta, álbmot rievtti, vuođđolága ja olmmoš vuoigat vuođalága geažil, addit sámiide duohta vejolašvuođaid sihkka rastit ja ovddidit iežaset kultuvrra, ee. árbedieđuid.
Norgga sierra lágat liikká eai ásat makkárge beaktilis riektesuddjema árbedihtui, ja dat hui unnán láhčet dilálašvuođaid árbevirolaš máhtuid ja dieđuid bisuheapmái, geavaheapmái ja viidáset fievrrideapmái. Luonddu
valljivuođaláhka (Naturmangfoldsloven) eanasmuddui ii daja maidege sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid birra kultuvrra, eatnamiid ja resurssaid ektui.
Seamma váttisvuohta gusto maiddái eará Norgga lágaide mat leat dehálaččat árbedieđu geavaheami ja bisuheami eavttuide, nugo mohtorjohtolatláhka mii gusto meahcce ja čázádagaid vánddardeapmái, guolástuslágat, láhka luossabivddu ja siseatnan guollebivddu birra, fuođđoláhka jna.
ÅSA NORDIN JONSSON
Ehtalaš neavvagat árbedieđuid dokumen teren barggu váste
Dán artihkkalis ovdanbuktá čálli muhtun ehtalaš neavvagiid ja rávvagiid maid berre vuhtii váldit árbedieđu, sámi árbevirolaš máhtu, duođaštus
ja dokumentašuvnna barggus. Ehtalaš neavvagiid ásaheapmi ja geava
heapmi dokumentašuvnna barggus láhčá dili dasa ahte atnit árvvus ja gudnevuollegašvuođain gieđahallat sámiid, sin dieđuid ja máhtuid.
Ollu árbečeahpit leat guhkit áigge vásihan, ja vásihit ain ahte dutkit/
čohkkejeaddjit geaiguin árbečeahpit deaivvadit iešguđetge prošeavttaid bokte, dávjá buorrin geavahit sin dieđuid. Dán dilálašvuođa lea vejolaš rievdadit go sihke álgoálbmotservodagat ja dutkit/čohkkejeaddjit ožžot eanet máhtu ehtalaš rámmaid birra, ja go duođaštus/čohkkenprošeavttat čađahuvvojit ehtalaš njuolggadusaid mielde. Dát dattetge gáibida ahte goappeš áššebealálaččat čájehit lotnolas áddejumi, árvvusatnima ja dáhtu duođaštus/čohkken prošeavt tain geavahit etihkkanjuolggadusaid.
Álgoálbmogiid – dán oktavuođas sápmelaččaid – iežaset árvvut ja vuoruheamit galget leat vuolgga sadjin árbedieđuid duođaštus/čohkkenprošektii.
Dan vuođđoipmár dusa dohkkeheapmi sáhttá ásahit oadjebas birrasa sámi árbedieđuid dokumenteremii ja duođašteapmái. Dán proseassas bohtet árbečeahpit ja árbedieđu vuoiggalaš oamastead djit adnot árvvus ja gudnejahttot áššebealálažžan. Dát lea dehálaš bargovugiid válljemii ja mearrádussii mo ovdanbuktit loahpalaš bohto siid, beroškeahttá das ahte vállje go ovdanbuktima leat databásan, filbman, girjin vai eará gaskkustanvuohkin.
Árbedieđuid čohkkema etihkka berre leat huksejuvvon álgoálbmoga árbečehpiid dárbbuid ja relevánsa ala. Seammás dat galgá leat dehálaš árbedieđuid čohkkejeddjiide maid. Danin berre ehtalaš njuolggadusaid
geavahit juo dokumenterema álgomuttus ja plánenproseassas, ja iešalddis prošeavtta čađaheamis, loahppamuttus ja go ovdanbuktá bohtosiid. Ehtalaš njuolggadusat addet gudnevuollegaš rámmaid árbedieđuid suddjemii ja árbečehpiid árvvus atnimii.
JAN ÅGE RISETH
Sáhttá go árbedieđus leat dehálaš doaibma luondduhálddašeamis?
Reflekšuvnnat ásahuslaš hástalusaid birra Norgga sámiide
Árbediehtu lea guovddáš elemeanta álgoálbmogiid kultuvrrain ja lea vuođđu sin guhkesáiggi resursa hálddašeapmái. Ođđaáigásaš riik kain lea dattetge árbedieđus vuolle gis stáhtusa, ja stáhtalaš luonddu háldda šeamis lea luonddudieđa mii dominere.
Čálli guorahallá makkár ásahuslaš gaskavuođat leat – dahje mat sáhttet – dehálaččat árbedieđu seailluheapmái ja geavaheapmái. Luonddu háldda
šeapmi ja geavaheapmi lea guovddážis. Ovdamearkkat leat Norgga sámiid birgenlági vuođul. Dutkamis geavahuvvojit kvalitatiivalaš metodat, nugo dokumeantaanaliissa ja áicamat oassálastima vuođul. Čálalaš materiálat leat raporttat ja dieđalaš artihkkalat luondduhálddašeami, seailluheami ja boazodoalu birra.
Árbevirolaš sámi eallinvuohki ja sámi árbedieđu ovdáneapmi lea nannosit laktašuvvon luonddu resurssaid geavaheapmái. Árbe dieđuid seailluheapmi gáibida ahte diehtu ávkkástallo geavatlaččat ja luondduresurssaid hálddašeami vuogádagaid siskkobealde. Ceavzilis resursageavaheapmi gáibida bures doaibmi sosiála ásahusaid.
Árbedieđu ja dan seailluheami uhkidit muhtin áitagat, muhto dálá sosiála ásahusat addet ollu vejolašvuođaid seailluhit árbe dieđuid. Olgguldas ekonomalaš aktevrrat ja muhtin álbmotoainnut hehttejit sámi ealáhusaid geavaheamis eatna miid ja resurssaid. Sámi ealáhusaid vejolašvuođat geavahit luondduresurssaid árbevirolaš, ceavzilis lági mielde leat sakka gáržžiduvvon ja ain gáržžiduvvojit.
Eiseválddiid njuolggadusat vearre dahkun dahket ja byrokratiserejit árbevirolaš bargovugiid ja billistit sámi servodaga oasseiešstivrejumi. Go massá vejolašvuođaid ávkkástallat luondduresurssain árbevirolaš vugiid mielde, ja go moderniseren lassána ja go sámi báikegottit margi nali sere
juvvojit sosioekonoma laččat, de boađusin sáhttá leat árbedieđuid massin.
Seammás maid árbevirolaš máhtu ja dieđuid sirdin hehttejuvvo.
Rievdadusat gaskariikkalaš ja sis riikkalaš politihkas sáhttet váikkuhit árbe dieđu ealáskahttimii ja viidáset ovddideapmái. Árbedieđuid árvu lea juo dohkkehuvvon, muhto ceavzilis resursahálddašeamis lea dárbu bajidit árbedieđu stáhtusa. Ceavzilis luondduhálddašeapmi orru dárbbašeamen oktasaš hálddašan vugiid ođastusaid, mat bajidit árbedieđu diehtogáldun seammá dássái ja seammá árvosažžan go luonddudieđa ge ja ii ge dušše lassin luoddudiehtagii.
BJØRG PETTERSEN
Fuomáš digitála guossalanrokkiid ja čovdosiid go duddjot informašuvdna -vuogádagaid sámi árbedieđuid várás
Árbediehtuprošeavtta ulbmil lea ovddiditvugiid duođaštit, vurket, bisuhit ja suodjalit sámi árbe dieđuid. Lea hástalus vurket árbedieđu digitála arkiivvaide ja infor mašuvdna vuogádagaide, danin go árbevirolaš máhtto
vuogá dagat leat rievdadalli ja konteavstta ja dilálašvuođa duohken. Ollu cuiggodeaddjit ákkastallet ahte databásaide lea mihtilmas objeaktan dahkat (objectify) ja generaliseret. Dát erenoamášvuohta boahtá čuohcat vurkejuvvon árbedieđuide ja ahte dušše váldá vuhtii dan mii adno ”albma” diehtun, mii mearkkaša objektiiva diehtu. Databásain diehtu biddjo dábálaččat guovddážii.
Dás deattuhuvvo dieđu ávkalašvuohta, mii fas mielddisbuktá juogusteami (classification), biđgema ja generaliserema. Boađusin sáhttá leat ahte konteaksta,
muitalusat, kultuvra, norpmat ja oahppanvuogit olgguštuvvojit.
Čálli ovdanbuktá ja digaštallá golbma informašuvdnavuogádaga álgo álbmot árbedieđuid váste mat leat geavahusas: Mo dat doibmet árbedieđuid ektui?
Digaštallan dahkko vásáhusaid, dutkamiid ja ovddidanbargguid vuođul, mat gávdnojit álgoálbmot databásaid ja digitála arkiivvaid olis. Lea dárbu ovddidit
ontologiija mii lea heivehuvvon álgoálbmot dieđuid mihtilmasvuođaide, vai olaha eambbo demokráhtalaš digitála vurkema. Dábálaččat adnojuvvon ontologiijat leat menddo oppalaččat. Ontologiija ovddideamis lea dehálaš válddahallat doahpagiid álgoálbmogiid iežaset gielaid vuođul, iežaset sániiguin. Dieđuid vurkema várás lea maiddái dárbu duddjot metadata, mii lea diehtu dieđuid birra.
Árbedieđuid várás duddjojuvvon informašuvdnavuogádat berrejit doaibmat ehtalaš njuolggadusaid mielde, ja leat stabiila ja álki geava hit, leat heivehuvvon birrasii ja báik ká laččat hálddašuvvon. Dat mielddisbuktá mearrádusaid dahka ma sisdoalu, hámi, ovdáneami ja sisabeassama hárrái. Gielalaččat galget informašuvdnavuogádat dustet ja doarjut buot relevánta sámi gielaid.
Heivvolaš informašuvdnavuogádaga ráhkadeami árbedihtui ferte oaidnit kultuvrralaš investeremin, proseassan mii digaštallo čađat gaskka. Multimediateknologiija ovdá neapmi ja ođđa sosiála mediat addet vejolašvuođaid gulahallamii ja álkidahttet olaheami njálmmálaš ja visuálalaš kultuvrii, juoga mii lea oassi ja árvvus adno árbevirolaš sámi diehto ja oahppanvugiin.
ERIK NORBERG & BIRGITTA FOSSUM
Árbediehtu ja kulturduovdagat
Artihkal lea ”Samieh Saepmesne – I det samiska rummet/Sámi lanjas”prošeavtta birra mii čađahuvvo oarjelsámi guovllus. Prošeavtta ulbmilin lea čoaggit dieđuid ja čalmmustahttit oarjelsámi kultur eanadagaid ja olbmo saji doppe.
Prošeakta nanne kulturmuittuid registrerema metodaovddideami, mas árbedieđuid geavaheamis lea dehálaš rolla.
”Saemie Saepmesne” prošeavtta vuođul artihkkala čálliguovttos digaštallaba arbedieđu čohkkema iešguđetlágan beliid. Deaddu biddjo dieđuid čoaggimii sámi kulturduovdagiid birra, eanaš arkeologalaš materiála hámis, fysalaš báikkiin, ovdamearkka dihte orrunsajiin dahje eará dieđuid čoaggin oinnolaš ja vuoiŋŋalaš sámi kulturárbbi birra. Diehtočoaggin galgá geavahuvvot oarjelsámi servvodaga čalmmustahttimii ja nannemii. Dokumentašuvdna galgá čájehit sámiid saji guovlluin, gos váldoservvodat eahpida ahte sámit historjjálaččat leamaš, muhto gosa sámi servvodat čuoččuha iežas gullat.
Artihkkala čálliguovttos digaš tallaba muhtin čuolmmaid mat gullet diehtočoaggima prošeavttaide sihke oppalaččat ja maiddái konkrehta prošeavtta ovdamearkkas oarjelsámi guovllus. Čállit čilgeba earret eará man dehálaš lea gulahallat báikegottiiguin ovdal go prošeakta álggahuvvo ja makkár váttisvuođat sáhttet ihtit jos gulahallan álgga huvvo maŋŋegihtii.
Ollislaččat maid fuomášuvvo dutkiid gáržžes oaidnu ”iežaset” gáldodieđuid birra ja dutkanbirrasiid vuostemiella geavahit lagas dutkansurggiid bohtosiid ja diehtosurggiid rasttildeaddji bargo vugiid.
Kulturmuittuid registreren ja árbedieđuid čoaggin lea hui dehálaš oarjelsámi guovllus. Kulturmuittut ja kultuvrralaš birrasat (kultureanadagat) čájehit sámi ipmárdusa eanandagaid ja luonddu birra, ja eanandagaid mearkkašumi ekonomalaš, sosiálalaš ja vuoiŋŋalaš dilálašvuođaide. Sámi kultureatnamiid ja kulturmuittuid suddjen galgá leat veahkkin nannet ja seailluhit sámi identitehta ja oktavuođaid máttuid eatnamiidda. Dáinna lágiin dat maid lea mielde gaskkusteamen boahttevaš buolv vaide dieđuid sin historjjálaš ruohttasiid birra, maid eanandagat sisttisdollet.
JELENA PORSANGER
Modernitehta ja árbe vieruid guoktejuogu (dikotomiija) problematiseren álgoálbmot ja
sámi konteavsttas
Sii geat barget álgoálbmogiid árbe dieđuid duođaštemiin ožžot dávjá jearaldaga meroštallat, mii lea árbevirolaš ja mii lea ođđaáigásaš vásedin álgoálbmoga kultuvrras. Dán gažaldaga jerret dávjjimusat sii, geat eai gula álgoálbmogiidda, muhto dála áigge dát gažaldat digaštallo maiddái álgoálbmogiid báikegottiin, álgoálbmogiid akademiijas ja áššedovdiid gaskkas, geat barget árbediehtudokumenteremiin. Dán artihkkalis guoktejuohku (dikoto miija) gaskkal modernitehta ja árbevieruid digaštallo. Vuolggasadji lea álgoálbmot dutkan metodologiija teoretiseren.
Čálli lea movttiiduvvon álgoálbmotdutkama bohtosiin miehtá máilmmi ja son ákkastallá ahte gažaldat ”sirrehusas gaskkal árbevieruid ja modernitehta”
vuolgá diehtoteoriijain mat eai gulaálgoálbmogiidda. Árbevieruid ja modernitehta guoktejuohku deattuha gažaldagaid mat leat apmasat álgoálbmogiid ontologiijii ja árvovuogádahkii.
Problematiseren lea oassin ásahuvvon dutkanparadigmas. Dat lea nannosit vuođđuduvvon oarjemáilmmi diehto teoriijaid ala (epistemologiija) ja dieđuid lahkonanvugiide, eare noamážit dan ektui mii lea amas dahje man ektui gávdnojit iešguđet ge oaivilat. Ráđđejeaddji dutkamii álgoálbmotáššiid birra lea cieggan paradigma, mas problematiseren deattuha eahpe dásálaš fápmookta vuođaid. Problematiseren para digma bokte ášše
čuolbma sajuš tuvvo álgoálbmogii, sihke ovttaskas olbmuide ja birra siidda. Dát paradigma sirdá dutkiid fuomášumi eret álgoálbmogiid oainnuin, árvvuin ja oalle dávjá maiddái, sin duohta dárbbuin.
Álgoálbmotdutkamis sáhttá proble mati serema geavahit nanu dutkan
reaidun. Álgoálbmogiid diehto teoriijat birra sáhttet boahtit oidnosii ja oažžut legitimitehta, jus problematisere guoktejuogu gaskkal árbevieruid ja modernitehta. Dán sáhttá ovdamearkka dihte dahkat go sámi doahpagiiguin čájeha ja duođaštuhttá mot sámit áddejit árbevieruid ja árbedieđuid. ddDát jurdda ii leat ođas sámi akademihkkariidda. Dat boahtá ovdan geahčastagas man artihkalčálli dahká muhtun sámi dieđalaš bargguid birra, mat leat ilbman 1990logu rájes. Dát oanehis guorahallan čájeha ahte ollu sámi dutkit leat rahčan juogalágan intellektuála duhtameahttunvuođain daningo leat geavahan oarjemáilmmi teorehtalaš doahpagiid modernitehta ja árbevieruid birra mat eai heive sámi kontekstii.
Sámi doahpagiid – árbevierru ja árbediehtu – geavaheapmi analiisa reaidun addá sámi árbedihtui ovdamuni diehtogáldun. Sámi doahpa gastin sáhttá addit dievas mahttit ja ođasmahttit ásahuvvon teorehtalaš jurddašeami ”árbevieru”
birra ja sáhttá ovddidit sámi fágalaš jurddašeami ja sámi dutkanvugiid. Dát artihkal lea bovdejupmi stuorát dieđalaš digaštallamii dan birra ahte váldit atnui ja geavahišgoahtit dutkamis sámi doahpagiid, dan sadjái go geavahit ásahuvvon epistemologiijaid vuođđun teoreti seremii ja analiissaide.
