8
Tallord
Som i norsk fins det to typer tallord i kvensk, grunntall og ordenstall.
Med grunntall angir vi antall på noe, mens ordenstall forteller hvilken plass noe eller noen har i en rekkefølge.
Ordenstall er avleid av grunntall og hører egentlig heime i ordlagingslæra. Vi ser også at bøyingssuffiksa kommer etter avledningssuffiksa i ordenstall: (kolme
‘tre’ →) (sg. nom. : sg. gen. : sg. part. : pl. part. : pl. gen.) kolma/s (‘tredje’) : kolma/ne/n, kolma/t/ta, kolma/nss/ii/ta ~ kolma/ns/i/a, kolma/nss/ii/tten ~ kolma/ns/i/tten. Det er likevel naturlig å behandle ordenstalla her sammen med grunntalla.
8.1 Grunntall
De elementære grunntalla i kvensk er (1–10) yksi (‘én’), kaksi (‘to’), kolme (‘tre’), nelje ~ neljä (‘fire’), viisi (‘fem’), kuusi (‘seks’), seittemen ~ seit- temän (‘sju’), kahđeksen ~ kaheksan (‘åtte’), yhđeksen ~ yheksän (‘ni’), kym- menen (‘ti’). Både grunntall og ordenstall har samme tall- og kasusbøying som andre nomen, men blant grunntalla skiller vi mellom ulike bøyingsty- per. Bøyingsmønstra for grunntalla fra 1 til 10 er framstilt i tabell 8.1 og tabell 8.2.
Grunntalla fra 11 til 19 dannes ved å kombinere de elementære grunn- talla med ordet toista på denne måten: (11) yksitoista, (12) kaksitoista, (13) kolmetoista . . . (19) yhđeksentoista ~ yheksäntoista. Det er bare den første delen, altså det elementære grunntallet, som bøyes, mens siste delen, toista, er ubøyd. Vi får da for eksempel slik bøying: (iness. sg.) kah(đ)e/ssa/toista (‘tolv’), kolme/ssa/toista (‘tretten’) . . . yhđekse/ssä/toista ~ yheksä/ssä/toista (‘nitten’).
Grunntalla 20, 30, 40 osv. dannes ved å kombinere de elementære grunntalla med ordet kymmentä på denne måten: (20) kaksikymmentä,
(30) kolmekymmentä, (40) neljekymmentä ~ neljäkymmentä . . . (90) yhđeksenkymmentä ~ yheksänkymmentä. I disse talla er det begge delene som bøyes, for eksempel: (iness. sg.) kah(đ)e/ssa/kymmene/ssä (‘tjue’), kolme/ssa/kymmene/ssä (‘tretti’) . . . yhđekse/ssä/kymmene/ssä ~ yheksä/ssä/
kymmene/ssä (‘nitti’).
Når vi danner tall som 23, 35 eller 78, så setter vi enerne etter tierne, på denne måten: (23) kaksikymmentä kolme, (35) kolmekymmentä viisi, (78) seit- temenkymmentä kahđeksen ~ seittemänkymmentä kaheksan. Også i slike tall bøyes begge elementa, for eksempel: (iness. sg.) kah(đ)e/ssa/kymmene/ssä kolme/ssa (‘tjuetre’), kolme/ssa/kymmene/ssä vii(đ)e/ssä (‘trettifem’), seitteme/
ssä/kymmene/ssä kahđekse/ssa ~ seittemä/ssä/kymmene/ssä kaheksa/ssa (‘syttiåtte’).
100 heter sata på kvensk. Talla 200, 300, 400 . . . 900 dannes ved å kombinere de elementære grunntalla med sattaa, som er partitiv entall av sata. Vi får da:
(200) kaksisattaa, (300) kolmesattaa, (400) nelje ~ neljä sattaa, (900) yhđeksen-
~ yheksänsattaa. Også i disse hundretalla bøyes begge delene, for eksempel:
(iness. sg.) kah(đ)e/ssa/sa(đ)a/ssa (‘to hundre’), kolme/ssa sa(đ)a/ssa (‘tre hun- dre’), nelje/ssä ~ neljä/ssä sa(đ)a/ssa (‘fire hundre’), yhđekse/ssä- ~ yheksä/ssä/
sa(đ)a/ssa (‘ni hundre’).
Bøyinga av tallet tusen (1 000) likner på bøyinga av ordenstall. Det har føl- gende stammer:
(sg. nom. : sg. gen. : sg. part. : pl. nom. : pl. gen. : pl. part.) tuhat ~ tuhanen : tuhane/n : tuhat/ta : tuhane/t : tuhanss/ii/tten ~ tuhans/i/tten : tuhanss/ii(ta) ~ tuhans/i/a.
I vanlig tale blir grunntalla ofte forkorta, og når man teller, kan det høres slik ut: yks, kaks, kolme, nelje ~ neljä, viis, kuus, seittemen ~ seittemän, kahđeksen ~ kaheksan, yhđeksen ~ yheksän, kymmenen ykstoista, kakstoista osv.
Grunntall har også flertallsbøying. Flertallsformene dannes på samme måte som i andre nomen. Tabell 8.2 viser flertallsbøyinga i noen utvalgte kasus.
1 Bøying av grunntalla 1–10 i entall NominativGenitivPartitivEssivInessivIllativ yksiyh(đ)e/nyh/täyhte/näyh(đ)e/ssäyht/heen kaksikah(đ)e/nkah/takahte/nakah(đ)e/ssakaht/heen kolmekolme/nkolme/e ~ kolme/a ~ kolmi/akolme/nakolme/ssakolm/heen nelje ~ neljänelje/n ~ neljä/nnelje/e ~ neljä/änelje/nä ~ neljä/nänelje/ssä ~ neljä/ssänelj/heen ~ nelj/hään viisivii(đ)e/nviit/täviite/nävii(đ)e/ssäviit/heen kuusikuu(đ)e/nkuut/takuute/nakuu(đ)e/ssakuut/heen seittemen ~ seittemänseitteme/n ~ seittemä/nseitteme/e ~ seittemä/äseitteme/nnä ~ seittemä/nnäseitteme/ssä ~ seittemä/ssäseittem/heen ~ seittem/hään kahđeksen ~ kaheksankahđekse/n ~ kaheksa/nkahđekse/e ~ kaheksa/akahđekse/nna ~ kaheksa/nnakahđekse/ssa ~ kaheksa/ssakahđeks/heen ~ kaheks/haan yhđeksen ~ yheksänyhđekse/n ~ yheksä/nyhđekse/e ~ yheksä/äyhđekse/nnä ~ yheksä/nnäyhđekse/ssä ~ yheksä/ssäyhđeks/heen ~ yheks/hään kymmenenkymmene/nkymmen/täkymmene/nnäkymmene/ssäkymmen/heen
Tabell 8.2 Bøying av grunntalla 1–10 i flertall NominativGenitivPartitivEssivInessivIllativ 1yh(đ)e/tyks/ii/n ~ yks/i/ttenyks/i/i ~ yks/i/äyks/i/näyks/i/ssäyks/hiin 2kah(đ)e/tkaks/ii/n ~ kaks/i/ttenkaks/i/i ~ kaks/i/akaks/i/nakaks/i/ssakaks/hiin 3kolme/tkolm/ii/n ~ kolm/i/ttenkolm/i/i ~ kolm/i/akolm/i/nakolm/i/ssakolm/hiin 4nelje/t ~ neljä/tnelj/ii/n ~ nelj/i/ttennelj/i/i ~ nelj/i/änelj/i/nänelj/i/ssänelj/hiin 5vii(đ)e/tviiss/ii/n ~ viis/i/ttenviiss/i/i ~ viis/i/äviis/i/näviis/i/ssäviis/hiin 6kuu(đ)e/tkuuss/ii/n ~ kuus/i/ttenkuuss/i/i ~ kuus/i/akuus/i/nakuus/i/ssakuus/hiin 7seitteme/t ~ seittemä/tseittem/ii/tten ~ seittem/i/ ttenseittem/ii(tä) ~ seittem/i/äseittem/i/nnä seittem/i/ssä seittem/hiin 8kahđekse/t ~ kaheksa/tkahđeks/ii/tten ~ kaheks/i/ ttenkahđeks/ii(ta) ~ kaheks/ i/akah(d)eks/i/nna kah(đ)eks/i/ssa kah(đ)eks/hiin 9yhđekse/t ~ yheksä/tyhđeks/ii/tten ~ yheks/i/ttenyhđeks/ii/tä ~ yheks/i/äyh(đ)eks/i/nnäyh(đ)eks/i/ssä yh(đ)eks/hiin 10kymmene/tkymmen/ii/tten ~ kymmen/i/ ttenkymmen/ii(tä) ~ kymmen/i/äkymmen/i/nnäkymmen/i/ssäkymmen/hiin
8.1.1 Grunntall som setnings- og fraseelement
Det spesielle med grunntall er at de i nominativ entall danner kjernen i sin eigen frase, og det som grunntallet spesifiserer antallet av, står som utfylling i partitiv entall (1, 2). Vi kaller slike fraser for kvantorfraser (KvaP). En annen spesiell egenskap ved grunntall er at de står i entall nominativ også når de fungerer som objekt i setninga (2).
1. Saarala ja Mikola oon [kymmenen lasta], [kolme tytärtä] ja [seittemen ~ seittemän poik(k)aa].
‘Sara og Mikkel har ti barn, tre døtre og sju sønner.’
2. Jeesus jakoi kansale [kaksi leip(p)ää] ja [viisi kallaa].
‘Jesus fordelte to brød og fem fisk mellom folket.’
I de andre kasusene fungerer grunntall som foranstilte modifikatorer i substantivfraser, og de kongruerer da i tall og kasus med substantivet (3–5):
3. Sillä reisula met kävimä [viiđessä maassa] ja [kolmessa pääkaupungissa].
‘På den turen var vi innom fem land og tre hovedsteder.’
4. Tänä vuona mie olen ollu jo [viisissä häissä] ja [kaksissa kraviaisissa].
‘Jeg har allerede vært i fem brylluper og to begravelser i år.’
5. Mie ostin kaupasta [vii(đ)et housut] ja [kah(đ)et kengät].
‘Jeg kjøpte fem bukser og to par sko på butikken.’
Legg merke til at vi må bruke flertallsformer av grunntall når de står som pre- modifikator til flertallsord som häät (‘bryllup’), kraviaiset (‘begravelse’), housut (‘bukse’), eller når det er snakk om ting som forekommer parvis, for eksempel kengät (‘sko’).
Årstall danner vi ved å kombinere essivforma av substantivet vuosi (‘år’), vuona, med grunntall i nominativ entall (6–8):
6. Suomen kieltä alethiin opettamhaan Tromssassa [vuona 1977] (= vuona yhđeksentoistasattaa seittemenkymmentäseittemen ~ yheksäntoistasattaa seittemenkymmentäseittemän).
‘Finskundervisninga i Tromsø blei starta opp i 1977.’
7. Kainun kieli sai viralisen statuksen [vuona 2005] (= vuona kaksituhatta viisi).
8. [Vuona 1760] (= vuona seittementoistasattaa kuusikymmentä) Ruijan ja Tanmarkun kuninkhaana oli Kristian VI.
‘I 1760 var det Kristian VI som var konge i Danmark-Norge.’
Tiår og århundre danner vi ved å kombinere grunntall med substantivet luku (‘tall’). Alle bøyelige delene av tallordet står da i genitiv, og ordet luku står i adessiv entall (9–11):
9. [1700-luvula] (= seittementoistasađan ~ seittemäntoistasa’an luvula) Alattiossa asui enniimitten kainulaissii.
‘På 1700-tallet var kvenene i flertall i Alta.’
10. Sammeli siirtyi Pyssyjokheen [1760-luvula] (= seittementoistasađan ~ seittemäntoistasa’an kuu(đ)enkymmenen -luvula).
‘Samuel flytta til Børselv i 1760-åra.’
11. Vieläkö kainun kieli ellää [2020-luvula] (= kah(đ)en tuhanen kah(đ)en-kymmenen?
‘Kommer kvensk fortsatt til å være i live i 2020-åra?’
Når vi snakker om alderen til folk eller noe anna, så står grunntallet i genitiv (12, 13):
12. Meiđän poika kuoli jo [24-vuotisenna/ikhäisennä] (= kah(đ)enkymmen- nenneljen ~ -neljän vuotisenna/ikhäisennä).
‘Sønnen vår døde som 24-åring.’
13. Pekka kuoli vasta [102-vuotisenna/ikhäisennä] (= sa(đ)ankah(đ)en vuoti- senna/ikhäisennä).
‘Peder døde først i en alder av 102.’
8.2 Ordenstall
Som nevnt er ordenstall avleid av grunntall. Ordenstall er syntaktisk sett adjektiv, og de oppfører seg derfor annleis i setninger enn grunntall.
Ordenstall blir avleid på to måter. I begge tilfella brukes suffikset -s i nomi- nativ entall. Bøyingsmønstra for de to måtene er oppsummert i tabell 8.3.
♦ I den første avleiingsmåten festes suffikset nte : (n)ne til vokalstammen, suf- fikset t (i entall partitiv) til konsonantstammen, og suffikset ns(s) til flertalls- stammen. Suffiksa festes til grunntallsstammen på svakest mulig stadium, eller med andre ord den stammen vi får når vi tar bort suffikset n i genitiv entall. Et
unntak er tallordet kolme (‘tre’), der e i stammen blir erstatta med a i ordenstal- let, og vi får da kolma/s (‘tredje’). Eksempler er (sg. nom. : sg. gen. : sg. part. : sg.
ill. : pl. nom. : pl. part) kolme (‘tre’) : kolme/n → kolma/s (‘tredje’) : kolma/ne/n : kolma/t/ta : kolma/nt/heen : kolma/ne/t : kolma/nss/ii(ta) ~ kolma/ns/i/a, viisi (‘fem’) : vii(đ)e/n → vii(đ)e/s (‘femte’) : vii(đ)e/ne/n : vii(đ)e/t/tä : vii(đ)e/nt/heen : vii(đ)e/ne/t : viiđe/nss/ii(tä) ~ vii’e/ns/i/ä, sata (‘hundre’) : sa(đ)a/n → sa(đ)a/s (‘hundrede’) : sa(đ)a/ne/n : sa(đ)a/t/ta : sa(đ)a/nt/heen : sa(đ)a/ne/t : sađa/nss/ii(ta) ~ sa’a/ns/i/a, tuhat ~ tuhanen (‘tusen’) : tuhane/n → tuhane/s (‘tusende’) : tuhane/nne/n : tuhane/t/ta : tuhane/nt/heen : tuhane/nne/t : tuhane/nss/ii(ta) ~ tuhane/ns/i/a.
♦ I den andre avleiingsmåten står s ved lag gjennom heile bøyingsmønsteret, i vokalstammen som se, og i konsonantstammen som s. Vokalstammen står på grunnstadiet eller med andre ord samme stadium som i essiv entall. Eksempler er (sg. nom. : sg. gen. : sg. part. : sg. ill. : pl. nom. : pl. part) kolme (‘tre’) : kolme/n → kolma/s (‘tredje’) : kolma/se/n : kolma/s/ta : kolma/s/heen : kolma/se/t : kolma/ss/ii(ta) ~ kolma/s/i/a, viisi (‘fem’) : vii(đ)e/n → vii(đ)e/s (‘femte’) : viite/se/n : vii(đ)e/s/tä : viite/s/heen : viite/se/t : viite/ss/ii(tä) ~ viite/s/i/ä, sata (‘hundre’) : sa(đ)a/n → sa(đ)a/s (‘hundrede’) : sata/se/n : sa(đ) a/s/ta : sata/s/heen : sata/se/t : sata/ss/ii(ta) ~ sata/s/i/a, tuhat ~ tuhanen (‘tusen’) : tuhane/n → tuhane/s (‘tusende’) : tuhane/se/n : tuhane/s/ta : tuhane/s/heen : tuhane/se/t : tuhane/ss/ii(ta) ~ tuhane/s/i/a.
Består ordenstallet av flere deler, så festes avleiingssuffikset til alle delene.
For eksempel er 25. kah(đ)eskymmenesvii(đ)es, 156. er sa(đ)asvii(đ)es- kymmeneskuu(đ)es, osv. De ulike delene bøyes også, det vil si at de kongruerer med hverandre (1–3):
1. Pekka kuoli [kolmaskymmenes oktooperikuuta] vuona yhđeksentoistasattaa yhđeksenkymmentäyksi.
‘Peder døde den trettiende oktober 1991.’
2. Pekale piđethiin piđot [kah(đ)eskymmenes kolmas] novemperikuuta yhđeksentoistasattaa kahđeksenkymmentäkaksi.
‘Peder blei feira den 23. november 1982.’
3. Mie pääsin moolhiin [vii(đ)entenäkymmenentenäkuu(đ)entena] / [viitesenäkymmenesenäkuutesena].
Som i grunntalla er ordet toista i ordenstalla fra 11. til 19. ubøyd. Det står alle- rede i partitiv (jf. grunnforma toinen ‘annen’). Eksempler er yksitoista (‘elleve’)
→ yh(đ)estoista (‘ellevte’), kuusitoista (‘seksten’) → kuu(đ)estoista (‘sekstende’).
De to første ordenstalla, 1. og 2., kan uttrykkes på to måter: 1. heter ensimäi- nen eller yh(đ)es, 2. heter toinen eller kah(đ)es. Men variantene yh(đ)es og kah(đ)es forekommer som regel bare i sammensatte ordenstall, for eksempel i (11.) yh(đ)estoista, (12.) kah(đ)estoista, (20.) kah(đ)eskymmenes. Ellers bruker vi variantene ensimäinen og toinen (4):
4. Pekka oli syntyny [ensimäinen päivä] [toisessa kuussa] (eli fepruaarikuussa).
‘Peder blei født på den første dagen i andre måned (det vil si i februar).’
♦ Av pronomenet moni (‘mange’) er det også avleid et slags ordenstall, og det bruker vi til å spørre om rekkefølge: (sg. nom. : sg. gen. : sg. part. : sg. ill. : pl.
nom. : pl. part) moni (‘mange’) : mone/n → mone/s (‘hvilken (i rekkefølgen)’) : mone/ne/n / mone/se/n : mone/t/ta / mone/s/ta : mone/nt/heen / mone/s/heen : mone/ne/t / mone/se/t : mone/nss/ii(ta) ~ mone/ns/i/a / mone/ss/ii(ta) ~ mone/s/i/a. Eksempler er (5, 6):
5. Kunka mones sie olit moolissa? Kunka monenet/moneset tet olitta moolissa?
‘Hvilken plass kom du i mål på? Hvilken plass kom dere i mål på?’
6. Kunka monentenna/monesenna sie olit moolissa?
‘Hvilken plass kom du i mål på?’
Tabell 8.3 viser hvordan ordenstalla bøyes.
I flertall partitiv brukes i Porsanger-varieteten også former med partitivsuf- fikset tA, for eksempel kolmanss/ii/ta / kolmass/ii/ta (‘tredje.’), viiđenss/ii/tä / viitess/ii/tä (‘femte’), viiđenss/ii/tä/toista / vitess/ii/tä/toista (‘femtende’), sađanss/ii/ta / satass/ii/ta (‘hundrede’), tuhanenss/ii/ta / tuhaness/ii/ta (‘tusende’).
Bøying av ordenstall Sg. nom.Sg. gen.Sg. part.Sg. ill.Pl. part.Pl. iness. ensimäinen/ yh(đ)esensimäise/n/yh(đ)ene/n/ yhtese/nensimäis/tä/yh(đ)et/ tä/yh(đ)es/täensimäis/heen/yh(đ) ent/heen/yhtes/heenensimäiss/i/i ~ ensimäis/ i/äensimäis/i/ssä/yh(đ) ens/i/ssä/yhtes/i/ssä toinen/kah(đ)estoise/n/kah(đ)ene/n/ kahtese/ntois/ta/kah(đ)et/ta/ kah(đ)es/tatois/heen/kah(đ)ent/ heen/kahtes/heentoiss/i/i ~ tois/i/a/ kahđenss/i/i ~ kahens/ i/a/kahtess/i/i ~ kahtes/ i/a
tois/i/ssa/kah(đ)ens/i/ ssa/kahtes/i/ssa kolmaskolmane/n/kolmase/nkolmat/ta/kolmas/takolman/theen/ kolmas/heenkolmanss/i/i ~ kolmans/ i/a / kolmass/i/i ~ kolmas/ i/a kolmans/i/ssa / kolmas/i/ssa neljes ~ neljäsneljene/n ~ neljäne/n / neljese/n ~ neljäse/nneljet/tä ~ neljät/ tä/~neljes/tä ~ neljäs/ tä
neljent/heen ~ neljänt/ heen/neljes/heen ~ neljäs/heen
neljenss/i/i ~ neljäns/i/ä/ neljess/i/i ~ neljäs/i/äneljens/i/ssä ~ neljäns/i/ssä/neljes/i/ ssä ~ neljäs/i/ssä vii(đ)esvii(đ)ene/n/viitese/nvii(đ)et/tä/vii(đ)es/tävii(đ)ent/heen/viites/ heenviiđenss/i/i ~ vii’ens/i/ä/ viitess/i/i ~ viites/i/ävii(đ)ens/i/ssä/ viites/i/ssä seittemes ~ seittemässeittemenne/n ~ seittemänne/n/ seittemese/n ~ seittemäse/n
seittemet/tä ~ seittemät/tä/ seittemes/tä ~ seittemäs/tä seittement/heen ~ seittemänt/heen/ seittemes/heen ~ seittemäs/heen seittemenss/i/i ~ seittemäns/i/ä/ seittemess/i/i ~ seittemäs/i/ä
seittemens/i/ssä ~ seittemäns/i/ssä/ seittemes/i/ssä ~ seittemäs/i/ssä kahđekses ~ kaheksaskahđeksenne/n ~ kaheksanne/n/ kahđeksese/n ~ kaheksase/n
kahđekset/ta ~ kaheksat/ta/ kahđekses/ta ~ kaheksas/ta kahđeksent/heen ~ kaheksant/heen/ kahđekses/heen ~ kaheksas/heen kahđeksanss/i/i ~ kaheksans/i/a/ kahđeksess/i/i ~ kaheksas/i/a
kahđeksens/i/ssa ~ kaheksans/i/ssa/ kahđekses/i/ssa ~ kaheksas/i/ssa kymmeneskymmenenne/n/ kymmenese/nkymmenet/tä/ kymmenes/täkymmenent/heen/ kymmenes/heenkymmenenss/i/i ~ kymmenens/i/ä/ kymmeness/i/i ~ kymmenes/i/ä
kymmenens/i/ssä/ kymmenes/i/ssä (Fortsatt)
Tabell 8.3 (Fortsatt) Sg. nom.Sg. gen.Sg. part.Sg. ill.Pl. part.Pl. iness. 11. yh(đ)estoista yh(đ)ene/n/toista/ yhtese/n/toistayh(đ)et/tä/toista/ yh(đ)es/tä/toistayh(đ)ent/heen/toista/ yhtes/heen/toistayhđenss/i/i/toista ~ yhens/i/ä/toista/yhtess/ i/i/toista ~ yhtes/i/ä/ toista
yh(đ)ens/i/ssä/toista/ yhtes/i/ssä/toista 15.vii(đ)estoistavii(đ)ene/n/toista/ viitese/n/toistavii(đ)et/tä/toista/ vii(đ)es/tä/toistavii(đ)ent/heen/toista/ viites/heen/toistaviiđenss/i/i/toista ~ viiens/i/ä/toista/viitess/ i/i/toista ~ viites/i/ä/ toista
vii(đ)ens/i/ssä/toista/ viites/i/ssä/toista 20.kah(đ) eskymmeneskah(đ)ene/n/ kymmenenne/n/ kahtese/n/ kymmenese/n
kah(đ)et/ta/ kymmenet/tä/kah(đ) es/ta/kymmenes/tä kah(đ)ent/heen/ kymmenent/heen/ kahtes/ heenkymmenes/heen kahđenss/i/i/ kymmenenss/i/i ~ kahens/i/a/kymmenens/ i/ä/kahtess/i/i/ kymmeness/i/i ~ kahtes/ i/a/kymmenes/i/ä
kah(đ)ens/i/ssa/ kymmenens/i/ssä/ kahtes/i/ssa/ kymmenes/i/ssä 100.sa(đ)as sa(đ)ane/n/satase/nsa(đ)at/ta/sa(đ)as/tasa(đ)ant/heen/satas/ heensađanss/i/i ~ sa’ans/i/a/ satass/i/i ~ satas/i/asa(đ)ans/i/ssa/ satas/i/ssa 1000.tuhanestuhanenne/n/ tuhanese/ntuhanet/ta/tuhanes/tatuhanent/heen/ tuhanes/heentuhanenss/i/i ~ tuhanens/i/a/ tuhaness/i/i ~ tuhanes/ i/a
tuhanens/i/ssa/ tuhanes/i/ssa 1 000 000.miljoonasmiljoonanne/n/ miljoonase/nmiljoonat/ta/ miljoonas/tamiljoonant/heen/ miljoonas/heenmiljoonanss/i/i ~ miljoonans/i/a/ miljoonass/i/i ~ miljoonas/i/a miljoonans/i/ssa ~ miljoonas/i/ssa
