Duála mánáid gielas
Ohppiid giellageavaheapmi vuolggasadjin gielladiđolašvuođa nannemii
Amy Sikku Valio
Čoahkkáigeassu
Dán masterdutkamuša fáddá lea mánáid giellageavaheapmi ja giellaovdáneapmi.
Váldogažaldagat leat movt davvisámegielatmánát geavahit duála, ja movt mánáid giellageavaheamis sáhttá váldit vuolggasaji gielladiđolašvuođa nannemii. Dutkamuš lea pedagogalaš geahččanguovllus, ja teoriijavuođđu lea mánáid giellaoččodeapmi, giellaovdáneapmi, didaktihkalaš váikkuhusat, ja duála geavaheapmi davvisámegielas.
Dutkamuša materiálan leat ohppiid teavsttat. Dutkamuššii leat searvan gávcci oahppi gaskal 3. ja 6. Luohkkácehkiid, geain lea sámegiella vuosttašgiellan skuvllas.
Davvisámegielas duála boahtá oidnosii persovdnapronomeniin, finihtta vearbbain ja oamastangehčosiin. Gávcci informánttas čiežas hálddašit duála geavaheami bures persovdnapronomeniin ja vearbbain. Dutkanmateriála čájeha ahte ohppiid giellageavaheamis leat sihke normatiiva hámit, eará logut duála sajis, seaguhusat persovnnain ja analogiija hámit, main ovdamearkka dihte preseansa sojahangeažus geavahuvvo maiddái preterihtas. Dábáleamos spiehkasteapmi lea go duála sajis geavahuvvo eará lohku, go čujuha guoktásii. Ohppiid duála geavaheapmi sáhttá leat vuođđun ságastallamiidda ja gielalaš doaimmaide, mat čalmmustahttet giela hápmebeali ja nannejit gielladiđolašvuođa. Lea buorre pedagogalaš prinsihppa ahte váldá vuolggasaji das mii ohppiide lea oahpis. Mánáid árra gielladiđolašvuođas lea stuora dadjamuš sihke álgo lohkan- ja čállinoahppamii, muhto maiddái maŋŋelis lohkan- ja čállinmáhttui.
Abstract
The theme of this master’s thesis is children's language use and language development.
The main question is how children use the dual number, and how the children's use of language can bring them language awareness to the strengthening of language. The research is from a pedagogical perspective, and the theoretical basis is the children's language acquisition, language development, the influence of didactic communication, and the use of dual number in the North Saami language. The material is texts from pupils. For this research, there are eight pupils between the third and sixth grades. These participants have Saami as the first language at school. In Saami language dual number is used in personal pronouns, finite verbs, and possessive suffixes. Seven out of the eight informants in the study use dual number well, in personal pronouns and verbs.
The material shows that in the pupils' language there are both normative forms, another grammatical number is used instead of the dual, mixture of persons and analogous forms, as the present tense inflectional suffix is also used past tense. The deviations are the most often when the plural number is used instead of the dual number, when referring to two persons. The results of this study can be useful for conversations that focus on the form of the language. It is a good pedagogical principle to take as a starting point what is known to the pupils. The children's early language awareness is of great importance for beginning reading and writing learning, but also for later reading and writing skills.
Ovdasátni
Masterdutkan lea leamaš hirbmat guhkes ja moalkás, muhto seammás hui somás ja mávssolaš proseassa. Imaštaladettiin ja bártidettiin lean ollu oahppan. Mun lean ožžon buori fágalaš doarjaga. Vuosttažettiin háliidan giitit váldobagadalli Nils Dannemark ja liigebagadalli Sierge Rasmus go leahppi oahpahan, vuđolaččat čilgen, rávven ja buktán dehálaš fuomášumiid. Giitán maid Inker-Anni Linkola fágalaš ságastallamiid ja bagadallamiid ovddas, ja muđui eará oahpaheddjiid, bargiid ja mielstudeanttaid Sámi Allaskuvllas. Háliidan maid giitit Edith Ánne Marakatt buori ovttasbarggu ovddas bachelordutkamušain, mii lea leamaš buorre vuolggasadji masterdutkamii.
Erenomážiid giitán iežan informánttaid, geaid in sáhte namaid bokte namuhit, go lehpet viššalit ja áŋgirit oassálastán prošeavttas. Giitosat maid váhnemiidda, rektoriidda ja oahpaheddjiide go lehpet addán lobi čađahit guorahallamiid.
Buriid vehkkiid ja doarjaga haga ii livčče masterbargu ollašuvvan. Mun lean beassan ollu áiggi bidjat dán bargui, ja dainna lean hui giitevaš iežan lagamus bearrašii, erenomážiid mánáidan áhkuide, ádjái, goaskái ja máhkii. Giitán mánáidasan go lehpet nu gierdevaččat leamaš muinna ja movttiidahttán mu gárvet barggu, vaikko lean šaddan ollu leat eret dis. Váimmolaš giitosat isidasan gii lea geavahan buot iežas návccaid doarjun dihte mu. Giitu go ollesáiggi leat čájehan nu stuora beroštumi mu dutkamii, ja go leat addán munnje doaivaga ahte nagodan gárvet dán.
Guovdageaidnu, geassemánu 18.beaivi 2021
Amy I. Sikku Valio
Oanádusat
1p vuosttaš persovdna
2p nubbi persovdna
3p goalmmát persovdna
Akk akkusatiiva
Dár dárogiella
Du duála lohku
Ess essiiva
Gen genetiiva
HG sámegiela hálddašanguovlu Ill illatiiva
Kom komitatiiva
Lok lokatiiva
Nom nominatiiva
OHG olggobealde sámegiela hálddašanguovllu Pers.pron. persovdnapronomen
Pl plurála lohku
Pres preseansa
Prt preterihtta
Sám sámegiella
Sg singulára lohku Sub substantiiva Subj subjeakta
Innhold
Čoahkkáigeassu ... 2
Abstract ... 3
Ovdasátni ... 4
Oanádusat ... 5
1 Álggahus ... 1
1.1. Dutkamuša fáddá ja ulbmilat ... 1
1.2 Dutkamuša struktuvra ... 2
2 Duogáš ... 5
2.1 Riekti sámegiel oahpahussii ... 5
2.2 Giela ovdáneapmi ... 6
2.3 Gielladiđolašvuohta ... 9
2.4 Duála geavaheapmi davvisámegielas ... 11
2.5 Duála eará gielain ... 15
2.6 Sámegiela duála dutkan ovdalaččas ... 17
2.7 Áitatvuloš gielaid variašuvdna ... 21
2.8 Didaktihkalaš váikkuhusat ... 21
3 Metoda ... 25
3.1 Kvalitatiiva ja kvantitatiiva ... 25
3.2 Materiála čoaggin ... 26
3.3 Informánttat ... 28
3.4 Dutkanetihkka ... 30
3.5 Analysaproseassa ... 32
4 Materiála ovdanbuktin ja analysa ... 35
4.1 Persovdnapronomenat ... 35
4.1.1 Ohppiid buohtastahttin ... 37
4.2 Finihtta vearbbat ... 39
4.2.1 Ohppiid buohtastahttin ... 54
4.2.2 Ohppiid oktasaš tendeansat ... 56
4.3 Buohtastahttin eará dutkamušain ... 60
5 Digaštallan ... 61
5.1 Informánttaid duogáš ... 61
5.2 Giellaoahppan ja giellabiras ... 63
5.3 Didaktihkalaš reflekšuvnnat ... 63
6 Loahppasánit ... 69
6.1 Čoahkkáigeassu ja reflekšuvnnat ... 69
6.2 Dutkamuša kvalitehta ja luohtehahttivuohta... 70
6.3 Ođđa dutkančuolmmat ... 71
Gáldut ... 73
Mildosat ... 76
1 1 Álggahus
1.1. Dutkamuša fáddá ja ulbmilat
Vuosttaš skuvlajagiid galget oahppit oahppat lohkat ja čállit. Ovdal go mánát sáhttet oahppat čállingiela, de fertejit nagodit oaidnit giela hápmebeali. Go mánná nagoda oaidnit ahte gielas lea sihke hápmebealli ja sisdoallobealli, ja daid oktavuođa, de gohčodit dan gielladiđolašvuohtan. Dutkamušat čájehit ahte gielladiđolašvuođas lea stuora dadjamuš mánáid lohkan- ja čállinmáhttui, ja dan dihte lea dehálaš skuvllas nannet mánáid gielladiđolašvuođa. (Helander 2016: 138, Høier 2007: 75.) Go gielladiđolašvuođa áigu nannet, de dárbbaša dieđuid mánáid giela birra, dan dihte vai gielladiđolašvuođa nannemis váldá vuolggasaji mánáid iežaset gielas. Okta oassi gielas mas lea daddjon leat ollu variašuvdna ja mas lea dávjá váilevaš hálddašeapmi, lea duála.
Dan dihte lea miellagiddevaš guorahallat movt duála geavahuvvo davvisámegielas ja man muddui mánát hálddašit dán sojaheami. Maŋŋelis teavsttas geavahan sámegiella dan mearkkašumis ahte lea davvisámegiela birra sáhka.
Duála lea lohkokategoriija, mii váilu majoritehtagielain daid riikkain gos sámiid orrot, nammalassi dárogielas, ruoŧagielas, suomagielas ja ruoššagielas. Sámegielas boahtá duála ovdan persovdnapronomeniin, finihttavearbbain ja oamastangehčosiin.
Sámegielas leat ollu vejolašvuođat sániid ráhkadeamis ja sojaheamis, ja nu sáhttet unna rievdadusat sátnehámiin dagahit ahte mearkkašupmi šaddá áibbas eará go mii lei oaivvilduvvon.
Dán dutkamušas guorahalan makkár hámiid ja sojahemiid mánát geavahit persovdnapronomeniin ja vearbbain, go refererejit guoktásii. Dutkamuša informánttat leat davvisámegielat mánát gaskkal 3. ja 6. luohkkácehkiid, geain lea sámegiella vuosttašgiellan skuvllas. Materiálan leat sin teavsttat. Ahkedási válljejin dan dihte go dábálaččat eatnigielat máná giellasystema lea jo sajáiduvvan ovdal skuvlaagi, ja nu mánná dovdá vuođđoáššiid cealkkahábmemis (Helander 2016: 74). Dán ahkedásis sáhttá maid vuordit ahte mánát nagodit buvttadit čálalaš teavsttaid. Fáttá lean válljen dan dihte go lean máŋgii gullan olbmuid dadjame ahte duála boahtá jávkat sámegielas, go mánát eai šat earut duála ja plurála. Navdosat leat ahte riikkaid majoritehtagielat báidnet sámegiela nu ahte sámegielas maid jávká duála geavaheapmi.
2 Dán masterbarggu dutkančuolmmat leat:
- Movt oahppit geavahit duála ja makkár sátnehámiid válljejit go čujuhit guoktásii?
- Movt ohppiid duála geavaheamis sáhttá váldit vuolggasaji gielladiđolašvuođa nannemii?
Dutkamuša ulbmil lea buktit ovdamearkka movt sáhttá čohkket dieđuid mánáid giellageavaheamis, ja movt daid dieđuid sáhttá geavahit oahpahusas ohppiid čálagiela ovddideamis ja nannemis. Dutkamuš lea masterbargu álgooahpahusa čiekŋudeamis, mii lea oassin vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1.–7. luohkkácehkiid oahppoprográmmas. Dát dutkamuš lea dehálaš dan dihte go dat addá dieđuid mánáid giellageavaheami birra. Oahpaheaddjái lea váttis áicat movt mánáid giela galgá ovddidit ja nannet oahpahusas, jus eai gávdno dieđut mánáid giellahálddašeami birra (Svonni 1993: 178). Go giela guorahallá, de ii leat vejolaš buot aspeavttaid dutkat oktanaga, ja nu leage dárbu válljet unna oasáža maid dutká.
1.2 Dutkamuša struktuvra
Maŋŋel dán álggahan kapihttala ovdanbuvttán dutkamuša duogáža nuppi kapihttalis.
Duogážii gullá barggu teorehtalaš vuođđu. Dás ovdanbuvttán giellaovdáneami teoriijaid, ja čilgen movt gielladiđolašvuohta lea áibbas dárbbašlaš lohkan- ja čállinoahppamii ja ovdáneapmái. Dán kapihttalis lea maid oahpahusláhka guoskkahuvvon ja oahppoplána mihttomearit. Čilgen maid movt duála geavahuvvo sámegielas Nickel ja Sammallahti (2011), Konrad Nielsen (1979) ja Ole Henrik Magga (1978) giellaoahpa čilgehusaid mielde, makkár ovdalaš dutkamušat leat dahkkon, ja makkár eará gielain duála lohkokategoriija gávdno, dahje lea gávdnon. Loahpas ovdanbuvttán makkár didaktihkalaš váikkuhusat sáhttet leat váilevaš gielladiđolašvuođas, iešguđetlágan oahpahusvugiin ja das makkár oaidnu oahpaheaddjis lea ohppiide.
Goalmmát kapihttalis čilgejuvvo dutkamuša metoda, movt materiála lea čohkkejuvvon, movt informánttat leat válljejuvvon, movt ehtalaš bealit leat vuhtiiváldon olles dutkanproseassas, ja movt bohtosat leat analyserejuvvon.
Njealját kapihttalis ovdanbuvttán dutkamuša materiála ja mu gávdnosiid daid vuođul. Čilgen vuđolaččat movt lean bohtosiid juohkán unnibu osiide, ja čájehan movt oahppit geavahit sátnehámiid go čujuhit guoktásii. Dasto geahčan makkár iešvuođat
3 ohppiid duála geavaheamis leat, makkár oktasašvuođat sis leat, ja iskan makkár oktasašvuođat dán dutkamuša bohtosiin leat ovdalaš dutkamušaid bohtosiiguin.
Viđat kapihttalis digaštalan movt ohppiid duogáš váikkuha sin giellageavaheapmái, makkár váikkuhusat giellaoahppamis ja giellabirrasis leat, ja buvttan didaktihkalaš reflekšuvnnaid movt ohppiid duála geavaheamis sáhttá váldit vuolggasaji gielladiđolašvuođa nannemii.
Guđat kapihttalis buvttan loahppajurdagiid dutkamuša birra, movt dutkamuša kvalitehta ja luohtehahttivuođa lea, ja makkár ođđa dutkančuolmmat leat boahtán millii.
4
5 2 Duogáš
Dán kapihttalis ovdanbuvttán dutkamuša teoriijarámma, man vuođul čilgen mánáid giellageavaheami ja gielladiđolašvuođa nannema.
2.1 Riekti sámegiel oahpahussii
Riikkaiddásis ii leat sámegiella gosge majoritehtagiella. Muhto sámi hálddašanguovllu suohkaniin lea sámegiella dássálagaid riikka majoritehtagielain, ja muhtun suohkaniin leat sámegielagat eanetlogus, nugo ovdamearkka dihte Guovdageainnus. Sihke Norggas ja Ruoŧas leat sámi hálddašanguovllut. Suomas lea sámiid ruovttuguovlu Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili suohkanis Vuohču guvlui. Doppe sámegielas lea virggálaš sajádat. Norggas sámi hálddašanguovllu suohkanin galget sámegiella ja dárogiella leat ollásit dássálagaid almmolaš oktavuođain. Váldoágga sámi hálddašanguovlluid vuođđudeapmái, lei áigumuš dahkat sierra njuolggadusaid sámegiela geavaheapmái guovlluin gos sámegiella lea nanus. Sámeláhka § 3-1 nr. 1 mearrida ahte suohkanat mat galget fátmmastuvvot doahpagis sámegiela hálddašanguovlu mearriduvvo Gonagasas láhkaásahusas. Norggas leat odne čuovvovaš suohkanat mat gullet sámi hálddašanguvlui: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Unjárga, Porsáŋgu, Deatnu, Gáivuotna, Luibák, Aarporte, Divtasvuodna, Snoase, Raavrhvijhke ja Plassje. (Skogvang 2019.)
Oahpahuslága § 6-2 ja § 6-3 mielde lea buot sámi mánáin riekti oažžut sámegiel oahpahusa skuvllas, vaikko gos Norggas sii orrot. Sámegiella fátmmasta sihke davvisámegiela, lullisámegiela ja julevsámegiela. Oahppit válljejit áigotgo oahpahusa vuosttaš- vai nuppigielas, ja maiddái guđe sámegielas. Ohppiin geat orrot sámi hálddašanguovllus lea riekti oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Dát mearkkaša ahte lea riekti oažžut oahpahusa sámegiel fágas ja lea riekti oažžut oahpahusa sámegillii eará fágain.
Olggobealde sámi hálddašanguovllu lea buot sámi mánáin vuođđoskuvlaagis riekti oažžut oahpahusa sámegielas. Lassin lea maid riekti oažžut oahpahusa sámegillii go leat unnimusat logi oahppi suohkanis geat háliidit dan, ja nu guhká go unnimusat guhtta
6 oahppi ain leat joavkkus. Suohkanat gos eai leat sámegieloahpaheaddjit, sáhttet addit fálaldaga eará ládje, ovdamearkka dihte gáiddusoahpahussan.
2.2 Giela ovdáneapmi
Sámegielas eai leat dahkkon nu ollu dutkamušat movt mánáid giellaoččodanproseassa dáhpáhuvvá, muhto eará giellaservodagaid dutkamat čájehit ahte leat ollu oktasaš bealit giellaoččodanproseassas beroškeahttá makkár giela birra lea sáhka (Helander 2016: 50–
51). Behavioristtalaš teoriija mielde jáhkke ahte mánát ohppet giela áddestallama bokte, ja dađistaga ohppet giellasystema ja njuolggadusaid birrasa responsa geažil.
Ođđa giellaoahppanteoriijaid mielde jáhkkit ahte olbmo eatnigiela oahppan dáhpáhuvvá lunddolaččat ja eahpediđolaččat, oahpaheami haga. Olbmos lea giellaoahppannákca mii dahká ahte bargá gielain aktiivvalaččat. Sosiálalaš ja gielalaš ovttasdoaibman lea eaktun máná giellaovdáneapmái. Go gullá giela ja ieš geavaha giela ovttas earáiguin, de dađistaga giella ovdána nu ahte sulastahttá rávisolbmo giela.
Olbmo dárbu gullevašvuhtii ja gulahallamii lea doarvái motivašuvdnan giellaoahppamii. (Helander 2016: 50–51, Høigård 2019: 79.) Giellaoahppan lea kreatiivvalaš proseassa gos mánná hukse giela iežas teoriijaid ja navdosiid vuođul.
Mánná sáhttá muhtun áiggi geahččalit generaliseret sojahanvugiid, nu ahte geavaha oahpes minstariid ráhkadit sátnehámiid mat eai leat rávisolbmo gielas. Jus ovdamearkka dihte lea ollu gullan sániid gápmagat ja beatnagat, de sáhttá álgit dadjat bohccogat [bohccot] ovdal fuomáša ahte ii gusto daddjo nu. Go ráhkada sátnehámiid eará sániid minstariid vuođul, de dat gohčoduvvo analogiijan. Mánná geavaha iežas giellavásáhusaid ráhkadit ođđa giellanjuolggadusaid mat leat sierraláganat go rávisolbmuid gielas. (Helander 2016: 54.) Mánná gieđahallá giela iežas leavttuin, ja ovdána dađistaga go geavaha giela gulahallanoktavuođain. Rávisolbmo njulgen dahje giellastruktuvrra hárjehallan ii dagat ahte mánná jođáneappo oahppá. (Høigård 2019:
79.)
Máná giellaovdáneamis lea proseassa mas mánná oahppá sániid, movt daid sojaha ja movt sániiguin ráhkada cealkagiid. Ovdal go mánná sáhttá cealkagiid hukset, de sus ferte leat aktiiva sátnerádju. Mánná dađistaga oahppá makkár ortnega mielde galgá sániid dadjat ja makkár hámis sániid galget leat go leat oassin cealkagis. Dábálaččat eatnigielat mánná dovdá buot vuođđoáššiid cealkkahábmemis ovdal go álgá skuvlii, ja
7 nu lea guđajahkásačča máná eatnigiela systema sajáiduvvan. Vaikko giellaovdáneamis lea seammá mihttomearri, de lea goitge dehálaš muitit ahte mánát eai ovdán seammá leavttuin ja nu eai leat giellaovdáneamis čielga ahkedásit. (Helander 2016: 74.) Lea bures dokumenterejuvvon ahte máná giellamáhtus ovdal skuvlaagi lea stuora mearkkašupmi čálamáhtu ovdáneapmái (Høier 2007: 75, Helander 2016: 138). Máná sáhttá systemáhtalaččat láidet čállingiela oahppamii jo ovdal skuvlii álgá. Lea dehálaš ahte mánná beassá leat giellabirrasis mii movttiidahttá oahpahallat lohkat ja čállit, ja ahte beassá lahkonaddat giela hápmebeallái stoahkama bokte, dainna ládje ahte bessá oahpásmuvvat ja ráhkkanit čállingillii. (Helander 2016: 137–138.)
Eanas minoritehtat dahje unnitlogujoavkkut Norggas šaddet guovttegielagat, go eatnigiela lassin ohppet riika majoritehtagiela (Øzerk 2016: 35). Geavahan guovttegielat-tearpma dan mearkkašumis, ahte olmmoš máhttá guokte dahje eanet gielaid. Guovttegielatvuođa lea dábálaš earuhit dan mielde goas lea oahppan gielaid.
Simultána guovttegielatvuohta lea go mánná lea riegádeami rájes oahppan guokte giela.
Simultána guovttegielat mánná bajásšaddá lunddolaččat guvttiin gielain, ja máná guovttegielatvuohta lea su eatnigiella. Suksesiivá guovttegielatvuohta lea fas go mánná oahppá nuppi giela sullii 3–jahkásažžan. Suksesiivá guovttegielat mánná oahppá dábálaččat álggos iežas eatnigiela, ja 3–4 jahkásažžan oahppá dárogiela gielalaš ovttastallamin dárogielagiiguin. Nuppe ládje sáhttá maid máná eatnigiella leat dárogiella, ja maŋŋel oahppá sámegiela gielalaš ovttastallamiin sámegielagiiguin.
(Øzerk 2016: 100–101, Aikio 2000: 173.) Sorjavaš guovttegielat lea go skuvlaagis oahppá nuppi giela. Sorjavaš guovttegielagis vuosttašgiela máhttu váikkuha man bures oahppá nuppi giela. (Aikio 2000: 174.)
Guovttegielatvuođa sáhttá maid eará ládje juohkit. Additiiva guovttegielatvuođas nuppi giela oččodeapmi ii váikkut vuosttašgiela ovdáneami. Nubbi giella boahtá vuosttašgiela lassin ja goappaš gielat ovdánit. Additiiva guovttegielatvuhtii gullá suksesiivá guovttegielatvuohta, go mánás lea álggos okta vuosttašgiella. (Øzerk 2016: 102–103.) Subtraktiiva guovttegielatvuohta lea fas go nuppi giela oahppan váikkuha vuosttašgiela ovdáneapmái.Minoritehtagielaid bokte dát lea dábálaš, dalle go birrasis leat negatiiva miellaguottut, dahje unnán doarjja daid oahppamii. Ollu sámit leat vásihan subtraktiiva guovttegielatvuođa go dárogiela oahppan lea hehtten dahje bissehan sámegiela ovdáneami. Go guhkes áiggi badjel lea subtraktiiva guovttegielat, de dáhpáhuvvá
8 giellamolsun mas nubbi giella váldá vuosttašgiela saji. Giellaservodagain main buohkat leat subtraktiiva guovttegielagat, dáhpáhuvvá buohkain giellamolsun ja vuosttaš giella jávká. Dát fenomena gohčoduvvo giellajápminfenomenan. (Øzerk 2016: 104.) Dutkamušat čájehit ahte guovttegielat mánáid giellaoččodanproseassas dábálaččat okta giella dominere nuppi. Dominánsa mearkkaša goappá giela vállje iešguđet oktavuođain, movt geavaha giela ja movt birrasa miellaguottut leat. Váhnemiid giellageavaheapmi ja birrasa giella leat dakkár fáktorat mat sáhttet váikkuhit máná giellaoččodeapmái ja giellageavaheapmái. Jus váhnemiid giellageavaheamis lea kodamolsun, de sáhttet máná gielas šaddat kodaid ovttastuvvamat. (Ijäs 2011: 51.) Čálagiela ovdáneapmi juohkása guovtti sierralágan oidnui dutkanmáilmmis. Vuosttaš oainnu mielde ii leat stuora erohus njálmmálaš- ja čálagiela ovdáneamis. Čálagiella ovdána seamma lunddolaččat go njálmmálaš gulahallan, ja muhtun mánát ohppet lohkat ja čállit ovdal go skuvlii álget. Ná sáhttá buori muddui čoavdit čálagiela koda, go lassin vel rávisolbmot dorjot ja movttiidahttet sin dán proseassas. Nuppi oainnu mielde lea čielga erohus njálmmálašgiela ja čálagiela ovdáneamis. Čálagiella gáibida alla abstrakšuvdnadási ja mánná ferte joksan dihto gielladiđolašvuođa dási ovdal go nákce oahppat čálagiela. Čálagiella ii leat njuolggo govva njálmmálašgielas, go mii eat njuolgut čále nu movt hupmat, ja go čálagiela ovdanbuktin gáibida áibbas earálágan olahusa ja dárkilvuođa hámi dáfus. Helander oaivvilda ahte dán guokte oainnu ii sáhte čielgasit earuhit, muhto ferte oaidnit ollislaččat. (Helander 2016: 135–137, Imsen 2014:
227.)
Vaikko mánás lea nanu njálmmálašgiella, de ii dárbbaš mearkkašit ahte ipmirda movt sánit leat huksejuvvon ja movt cealkagiin lea sátneortnet. Go mánná galgá oahppat lohkat, de ferte nagodit oaidnit giela hápmebeali. Dát mearkkaša ahte nagoda muhtun muddui oaidnit movt giella lea huksejuvvon, ja movt giela sáhttá juohkit unnibu osiide.
(Bull & Fosse 1988: 8, Helander 2016: 123–124.) Mánná ferte álggos oahppat kodet sániid, ovdal nagoda ipmirdit daid sisdoalu. Dat lea juste nuppe ládje go njálmmálašgielas, mas mánná ipmirda mii daddjo, muhto ii ipmir movt cealkámušat leat huksejuvvon sániiguin, ja movt sánit leat huksejuvvon jietnadagaiguin. (Bull &
Fosse 1988: 8.) Smávvamánáin jo sáhttit vuohttit ahte veaháš ipmirdit giela hámi nugo riimmain ja loahppašuoŋain. Dalle mánná gidde fuomášumi giela hápmái ja movt sánit gullojit, beroškeahttá sániid mearkkašumis. (Aikio 2000: 180.) Guovttegielat mánná
9 ovddida gielladiđolašvuođa árabut go ovttagielat mánná. Guovttegielat mánná máhttá ovdanbuktit seammá ášši iešguđet gillii, ja oažžu ipmárdusa das movt gielat leat iešguđetlágan vuogádagat, ja movt gielat doibmet. (Høier 2008: 73.) Gielladiđolašvuohta ii šatta iešalddis, ja dan dihte lea dehálaš oahpahusas geavahit ávkki guovttegielatvuođas metalingvisttalaš diđolašvuođa duddjomii (Helander 2016:
207). Oahpaheaddji ferte láidestit ohppiid somás ja geasuhahtti vugiiguin giellaguorahallamii. Dan sáhttá dahkat stoahkamiid bokte, nu ahte dađistaga lahkona čállingiela. Ná sáhttá oahpaheaddji fuomášuhttit ohppiide vugiid movt gielain sáhttá stoahkat, vaikko oahppit eai ieža leat diđolaččat ahte leat ovddideame gielladiđolašvuođa. (Høigård 2019: 193.)
Svonni navdá ahte intensiiva giellageavaheapmi lea dárbbašlaš mánáid giellamáhtu ovddideapmái. Lea jáhkehahtti ahte mánáid giellaoahppamis leat sensitiivvas áigodagat, mat dahket ahte muhtun aspeavttaid gielas lea álkimus oahppat dihto agis.
(Long 1990; Svonni 1993: 180.) Dan dihte lea dehálaš ahte sámegielat mánát árrat besset geavahit giela nu máŋggabealálaččat ja dávjá go vejolaš. Lea čájehuvvon ahte ii leat dušše agis goas mánná álgá oahppat sámegiela mas lea mearkkašupmi, muhto maiddái man ollu giella geavahuvvo (Hyltenstam 1992; Svonni 1993: 180). Mánát, geain lea sámegiella vuosttašgiellan, eai hálddaš buot morfologalaš aspeavttaid go álget skuvlii, dan dihte ferte skuvllas leat nanu máhttu daid osiin gielas, maid vuordit ahte mánát eai hálddaš ollásit. Giella ferte geavahuvvot maiddái eará oktavuođain go giellaoahpahusas, vai ovdána bures. Dutkamuš čájeha ahte mánáin geat leat ožžon oahpahusa sámegillii lea nanu dássi giellamáhtus. Mánáin geain ii leat nu nanu giellamáhttu dárbbašit skuvllas ollu doarjaga vai giella ovdána bures. Daidda mánáide lea dárbbašlaš ahte duddjojit alcceseaset gulahallangelbbolašvuođa gielas vai sáhttet geavahit giela maiddái olggobealde skuvlla. (Svonni 1993: 180–181.)
2.3 Gielladiđolašvuohta
Metalingvisttalaš diđolašvuohta lea go lea diđolaš ahte gielas lea sihke sisdoallobealli ja hápmebealli, ja máhttá ságastallat giela birra nu movt eará áššiid birra ge ságastallá.
Metalingvisttalaš diđolašvuohta lea váldodoaba masa gullá fonologalaš, morfologalaš, syntávssalaš ja semantihkalaš diđolašvuohta. (Helander 2016: 36, Høigård 2019: 190.)
10 Fonologalaš diđolašvuohta lea go lea diđolaš ahte sániid sáhttá juohkit stávvaliidda ja fonemaide. Alfabehtalaš prinsihpa fáhtemis dárbbašuvvo fonologalaš diđolašvuohta.
Dakkár diđolašvuođa hárjehallamis sáhttá ovdamearkka dihte fuomášuhttit riibmasániid dahje sáhttá dadjat ovtta jietnadaga, ja ovttas ohppiiguin ohcat diŋggaid mat álget dán jietnadagas. Dán ládje oahppi oahppá oaidnit ahte sániid sáhttá juohkit unnibu osiide. Fonologalaš diđolašvuohta geahpida lohkan- ja stávenoahpahusa.
(Høigård 2019: 190, 192–193, Wirkola & Baal 2003: 22–23.)
Morfologalaš diđolašvuohta lea go lea diđolaš ahte ahte sánit leat huksejuvvon oaivilguoddi osiiguin, morfemaiguin, ja ahte daid rievdadeamit váikkuhit sáni mearkkašumi (Høigård 2019: 190). Morfemat leat giela unnimus oaivilguoddi oasit, ja daid ii sáhte juohkit unnit osiide nu ahte eai masse mearkkašumi. Ovdamearkka dihte sáhttá sáni fatnasat juohkit fatnasa-t. Fatnasa lea fievru ja -t- lea giellaoahpalaš oassi mii muitala ahte sátni lea máŋggaidlogus. (Eira & Palismaa 2014: 13.) Sámegielas leat ollu vejolašvuođat sániid ráhkadeamis ja sojaheamis, ja dat dahká ahte morfologalaš diđolašvuohta galggašii leat guovddážis gielladiđolašvuođahárjehallamis, ja lohkan- ja čállinoahpahusas (Wirkola & Baal 2003: 28).
Syntávssalaš diđolašvuohta lea go lea diđolaš movt sániiguin ráhkada cealkagiid (Høigård 2019: 190). Syntávssa oahppan dáhpáhuvvá, seammá go giela oahppan, lunddolaččat gielalaš ovttastallamiin earáiguin. Čiežajahkásaš mánás leat juo eanas syntávssalaš njuolggadusat sajáiduvvan. Syntávssalaš diđolašvuođa sáhttá iskat go mánáid bivdá árvvoštallat cealkagiid, ovdamearkka dihte geahččat mii cealkagis lea boastut. Sojaheamis lea álkit gullat boasttuvuođaid go sátneortnegis. Lohkan- ja čállinovdáneapmái lea syntávssalaš ipmárdus ovdamunnin. (Aikio 2000: 186–187.)
Semantihkalaš diđolašvuohta lea go lea diđolaš sániid ja cealkagiid mearkkašumiin. Go lea semantihkalaš diđolaš, de máhttá earuhit sániid mearkkašumi ja masa sániid refererejit. Dakkár diđolašvuođa dárbbaša go galgá ipmirdit metaforaid, dajaldagaid ja giellagovaid. Lea dehálaš ahte skuvllas bargá doabaipmárdusa nannemin, go oahppit galget šaddat aktiivvalaš giellageavaheaddjit. Doabaipmárdus dahká ahte oahppit álkibut darvehit seammasullasaš sániid ja vuostálas sániid. (Høigård 2019: 190, Helander 2016: 68–69, Aikio 2000: 189.)
11 Gielladiđolašvuođa duddjomii gáibiduvvo reflekterenmáhttu. Reflekteret mearkkaša ahte diđolaččat jurddašallá ja guorahallá. Ulbmil lea čalmmustahttit juoidá máŋggalágan geahččanguovllus. Aikio čállá ahte jurddašeami haga olmmoš ii oahpa, ja nu lea reflekteren dehálaš buot oahppamii (Aikio 2010: 95). Muhto reflekteren ii šatta lunddolaččat. Oahppit dárbbašit oahppat strategiijaid maid sáhttet geavahit.
Oahppoplána mielde galget mánát oažžut áiggi ja vejolašvuođa muosáhusaide ja reflekšuvdnii. Skuvllas leat ollu gáibádusat ja doaimmat maid galggašii ollet čađahit.
Muhto lea dehálaš ahte ii nu doama fáttáid čađa, ahte mánát eai oaččo vejolašvuođa ja áiggi, jurddašallat dan maid leat oahppame. Oahppi ovdána go beassá ieš ja ovttas earáiguin jurddašit maid lea bargame. (Wittek 2004: 162-164.) Leat ollu vuogit movt sáhttá hástit ohppiid reflekteremii, ovdamearkka dihte ságastallat dihto doahpaga birra, buohtastahttit doahpagiid eará doahpagiiguin, ja geavahit sihke synonymaid ja antonymaid, ja reflekteret movt doahpagat geavahuvvojit iešguđet oktavuođain (Nottingham 2012: 97–99).
Oahppoplána mielde galget oahppit maŋŋel smávvadási earet eará máhttit ságastallat teavsttaid birra maid leat guldalan, ja das movt sániid válljemin sáhttá ovdanbuktit iešguđetlágan oaiviliid. Gáibiduvvo maid ahte oahppit galget máhttit stoahkat riimmain, jietnadagaiguin ja sániiguin, ja čájehit ahte ipmirdit njálmmálaš ja čálalaš giela oktavuođa. Vurdojuvvo maid ahte oahppit máhttet geavahit giellaoahpa njuolggadusaid čállimis. (SFSI-04, SFS01-05.) Dát mearkkaša ahte gelbbolašvuođamihttomeriid mielde vurdojuvvo ahte smávvadási maŋŋel oahppit juo máhttet geavahit hábme- ja cealkkaoahpa njuolggadusaid ja minstariid iežaset čállimis.
Dan dihte lea dehálaš ahte skuvllas čalmmustahttá giela iešguđetlágan doaimmaiguin, vai oahppit árrat oahpásmuvvet giela iešguđet beliide.
2.4 Duála geavaheapmi davvisámegielas
Duála lea lohkokategoriija sámegielas mii čujuha guoktásii. Duála váilu dáid lagamus kontáktagielain, nugo dáro-, suoma-, ruoŧa-, ruošša- ja eaŋgalasgielas. Dáid namuhuvvon gielain leat guokte lohkokategoriija, nammalassi singulára ja plurála.
Lassin singulára, duála ja plurála lohkokategoriijaid lea maid muhtun gielain triála, mii čujuha golbmasii, ja paukála, mii čujuha moaddásii (Corbett 2000: 21–25).
12 Davvisámegielas boahtá duála oidnosii 1) persovdnapronomenis, 2) finihttavearbbas ja 3) oamastangehčosis. Čuovvovaččat lea sojahanvuohki mii lea čilgejuvvon Nickel ja Sammallahti (2011) giellaoahppagirjjis.
1. Duála persovdnapronomenat sojahuvvojit kásusiidda; nominatiivii, akkusatiivii/genetiivii, illatiivii, lokatiivii, komitatiivii ja essiivii.
1p 2p 3p
Nom moai doai soai
Akk/gen munno dudno sudno
Lok munnos dudnos sudnos
Ill munnuide dudnuide sudnuide
Kom munnuin dudnuin sudnuin
Ess munnon dudnon sudnon
Tabealla 1. Duála persovdnapronomenat (Nickel ja Sammallahti 2011: 101–102 mielde).
2. Finihtta vearbahámiid sojahuvvojit modusa (indikatiiva, potentiála, konditionála, imperatiiva), áiggi (preseansa, preterihtta), logu (singulára, duála, plurála) ja persovnna (1., 2., 3.) mielde. Vearbbaid sáhttit dasto juohkit joavkkuide, nammalassi vearbbat main lea vokálamátta, vearbbat main lea konsonántamatta, vearbbat main lea ovttastávvalmátta ja oktiigeassovearbbat main sihke vokála- ja konsonántamátta.
Vuosttaš joavkku leat árbevirolaččat gohčodan bárrastávvalvearbbat, nuppi ja goalmmát joavkku leat gohčodan bárahisstávvalvearbbat ja njealját joavkku leat gohčodan kontrakšuvdnavearbbat. (Nickel ja Sammallahti 2011: 44–45.) Dán dutkamušas geavahuvvojit árbevirolaš sirrennamahusaid. Čuovvovaččat leat golbma vearbba sojahuvvon duála indikatiiva preseanssas.
1p 2p 3p
Barge bargabeahtti bargaba muitaletne muitaleahppi muitaleaba čohkkájetne čohkkábeahtti čohkkába
Tabealla 2. Indikatiiva preseansa. (Nickel ja Sammallahti 2011: 47–48 mielde).
13
3. Possessiiva suffiksat leat gehčosat mat lasihuvvojit substantiivvaide, ja maiddái eará nomeniidda, dego refleksiivapronomeniidda ja muhtun advearbbaide. Sámegielas leat possessiiva suffiksat buot golmma persovdnii buot golmma logus ja leat maŋŋel kásusgehčosa, earet komitatiiva plurálas, mas lea kásusgeažus maŋŋel possessiiva suffiksa omd. vieljaideametguin. Muhtun suffiksat čállojuvvojit iešguđet ládje dan mielde leatgo maŋŋel vokála vai konsonántta. Čuovvovaččat leat ovdamearkkat duála nominatiivvas.
1p 2p 3p
Vielljame vielljade vielljaska
Tabealla 3.. Oamastangehčosat nominatiivvas. (Nickel & Sammallahti 2011: 103–105).
Sámegiela duála geavaheamis lea váldonjuolggadus ahte logu ja persovnna gaskka galgá leat kongrueansa dahje oktiivástideapmi, ovdamearkkadihte, soai boahtiba (Oskal 1988: 4). Kongrueansa mearkkaša ahte subjeakta ja verbála sojahuvvojit ovttas, nu go ahte subjeavttas ja verbálas lea seammá lohku ja persovdna, dahje ahte subjeakta ja predikatiiva oktiivástidit, mánná lea čeahppi – mánát leat čeahpit. Duála geavahuvvo go leat guokte olbmo subjeavttas, dahje go ovdagihtii lea diehtu, dahje ovdal lea namuhuvvon ahte lea guoktása birra sáhka. (Nesheim 1942: 37; Oskal 1988:
5.) Duála sáhttá maid geavahuvvot elliid birra, ovdamearkka dihte, mu beatnagat leigga beassan luovos (Magga 1978; Oskal 1988: 6).
Ole Henrik Magga (1978) mielde ii leat davvisámegiela lokatiiva leat-cealkagiinčielga kongrueansanjuolggadus subjeavtta ja verbála gaskkas. Magga lea iežas analysas čájehan ahte maiddái sátneortnegis orro váikkuhus geavahuvvogo duála vai plurála.
Son juohká eksistentiálacealkagiid guovtti hápmái:
1. Lokatiiva báikeadverbiála + leat + subjeakta = plurála (1) Guosseviesus leat guokte dáčča
Dárkkistit nummárastima olles teavsttas!!
2. Subjeakta + leat + lokatiiva báikeadverbiála= duála (2) Dat guokte dáčča leaba guosseviesus
14 Vuosttaš ovdamearkacealkagis (1), ii geavahuvvo duála. Dán cealkagis ii leat subjeavttas čielga mearri, ii ge geavahuvvo attribuhtta. Subjeakta lea verbála maŋábealde. Magga oaivvilda ahte Guovdageainnus eai geavat duála dakkár cealkagiin go vuosttaš ovdamearkkas (Magga 1978; Oskal 1988: 5). Seammasullasaš cealkka mas duála geavahuvvo lea (2). Cealkagis lea subjeakta ovddabealde verbála. Dán guovtti cealkagis ii šatta áibbas seamma sisdoallu (Oskal 1988: 5). Vuosttaš cealkaga sáhttá dulkot dego obbalaš diehtun ja nuppi cealkagis fas lea subjeavttas čielga mearri, ja deaddu lea guovtti dáččas. Seammá ládje livččii dakkár cealkagiin go mánáidgárddis leat čieža máná ̴ dat čieža máná leat mánáidgárddis. Vuosttaš cealkagis lea obbalaš diehtu, ja nuppi cealkagis šaddá deaddu daid čieža mánáin dego okta dihto joavku.
Konrad Nielsen (1979: 302–303) čilge ahte go subjeavttas lea lohkosátni guokte dahje substantiiva mas dát lohkosátni, de predikáhtta lea plurálas, ovdamearkka dihte guokte olbmo bohtet. Spiehkastat lea jus lea geavahuvvon ovdamearkka dihte oamastangeažus dahje demonstratiiva pronomen, ja guoktásis lea čielgaseappo mearri, ovdamearkka dihte dat guokte gusa boahtiba. Go subjeakta govvida olbmuid, de sáhttá maid geavahit duála jus subjeakta lea vearbba ovddabealde, guokte olbmo bođiiga. Jus subjeakta lea vearbba maŋábealde, de ii geavahuvvo duála (de bođiiga guokte olbmo), muhto plurála de bohte guokte olbmo. Diŋggaid birra geavahuvvo plurála, dat guokte girjji bohtet. Go substantiivvalaš sátni guovttes lea subjeaktan cealkagis, de lea predikáhta plurálas, jus subjeavttas ii leat čielgaseappo mearri, dušše guovttes doppe ledje, ja duálas jus lea čielgaseappo mearri, dat guovttes doppe leigga ja báhpaguvtteš juo bođiiga (Nielsen 1979: 302–303).
Go cealkka lea guovtti olbmo dahje ealli birra, ja cealkagis leat guokte subjeavtta ovttaidlogus, de lea predikáhtta álo duálas, ovdamearkka dihte eadni ja áhčči boahtiba, bussá ja beana leaba. Go lea sáhka guovtti konkrehta diŋgga birra, de lea predikáhtta dávjá plurálas, gákti ja boagán ledje juo boahtán. Jus cealkagis leat eanet go guokte subjeavtta, de lea predikáhtta plurálas, spiehkastagat leat dakkárat mat namuhuvvon badjelis. Predikáhtta lea maiddái plurálas go okta guovtti subjeavttas lea duála hámis.
(Nielsen 1979: 303–304.)
15 Kejonen (2017: 24) lea čájehan ahte sámegielaid duálas lea hierarkiija. Tabealla 4 čájeha ahte bajemusas hierarkiijas leat persovdnapronomenat, nubbin leat finihtta vearbbat ja vuolemusas leat oamastangehčosat.
Persovdnapronomenat
↓
Finihtta vearbbat
↓
Oamastangehčosat
Tabealla 4. Sámegielaid duála hierarkiija (Kejonen 2017: 24).
Vuođđun dán hierarkiija jurddašeapmái lea ahte buot sámegielain ii leat duála geavahusas buot dáin golmma elemeanttain. Hierarkiija mielde lea čuoččuhus ahte duála sámegielas seailu buoremusat persovdnapronomeniin, nubbin buoremusat finihtta vearbbain, ja ovddemusat jávká duála oamastansojaheamis. Dát mearkkaša ahte jus sámegielas lea báhcán duála dušše ovtta giellaelemeanttas, de dat lea persovdnapronomenis. Jus finihttavearbbas lea duála, de lea maid persovdnapronomenis duála, muhto oamastansojaheamis sáhttá dat váilut. Go sámegielas lea oamastansojaheamis duála, de lea maid sihke finihtta vearbbain ja persovdnapronomeniin duála. (Kejonen 2017: 24.)
2.5 Duála eará gielain
Duála kategoriija lea leamaš ollu iešguđet gielain máilmmis, ja lea ain muhtun gielain (E. Haugen 1990: 85). Čuovvovaččat lea kárta mii čájeha makkár lohkokategoriijat leat iešguđet riikkain máilmmis.
16 Govva 1. Lohkokategoriijaid kártá (R. Pereira 2021).
Govas oaidnit ahte eanas oassi máilmmis lea merkejuvvon ruoksadin, mii mearkkaša ahte dáid guovlluin lea singulára ja plurála lohkokategoriija. Duála gávdno daid osiin mat leat merkejuvvon ruonán ja fiskadin. Nappo gávdno duála lohkokategoriija maid olggobealde Eurohpá, ovdamearkka dihte lea vearbbain arábagielain duálasojahankategoriija. Boares eŋgelasgielas ledje duála persovdnapronomenat vuosttaš ja nuppi persovnnas, muhto vearbbat eai sojahuvvon duálii (Diamond 1970:
24).
Giella mii hállojuvvui ja čállojuvvui Norggas ja Islánddas gaskaáiggis sáhttá gohčodit boaresdárogiellan, dahje norrønt dárogillii. Čuovvovaččat geavahan tearpma norrønagiella. Norggas lei norrønagiella geavahusas gaskkal jagi 700–1350.
Norrønagielas lea duála persovdnapronomen vuosttaš ja nuppi persovnnas, muhto ii goalmmát persovnnas. (O. E. Haugen 1998: 17, 166.) Govva 2 čájeha movt persovdnapronomenat vuosttaš ja nuppi persovnnas sojahuvvojit norrønagielas.
17 Govva 2. Duála persovdnapronomenat norrønagielas (O. E. Haugen 1998: 166).
Norrønagielas leat boares duála vearbahámit jávkan. Vearbbat sojahuvvojit nu movt dála dárogielas maid singulárii ja plurálii, muhto eai duálii. (Iversen 1973: 93.) Dála dárogielas ii leat duála sojahankategoriija. Muhto iešguđet dárogiel suopmanin sáhttit persovdnapronomeniid sojaheamis oaidnit máŋga máŋggaidlogu hámi mat leat vuolgán norrønagiela duálas, eai ge plurálas, nu movt Govus 1 čájeha.
1p okkr → okke, okkon, konn
2p ykkr → dykk, døkk, dokker, dikkan, dekkan
Tabealla 5. Dárogiel suopmaniid persovdnapronomenat (O. E. Haugen 1998: 94 mielde).
Dain gielain maid lean namuhan sáhttá maid oaidnit ahte duála hierarkiija čuoččuhus orro relevánta, nappo ahte duála seailu buoremusat persovdnapronomeniin. Boares eŋgelasgielas lea duála dušše persovdnapronomeniin. Norrønagielas leat duála vearbbat jávkan ja dušše persovdnapronomenat sojahuvvojit duálii. Dála dárogielas oaidnit maid bázahusaid duálas dušše persovdnapronomeniin.
2.6 Sámegiela duála dutkan ovdalaččas
Sámegielas eai leat dahkkon nu ollu dutkamušat main duála lea fokusis, muhto máŋgga gielladutkamin lea duála guoskkahuvvon. Asbjørn Nesheim (1942) lei vuosttaš gii dutkái duála. Nils A. Oskal (1988) lea dutkan duála geavaheami filosofalaš geahččanguovllus.
Johanna Ijäs (2011) lea guorahallan finihtta vearbbaid oččodeami ovtta máná gielas.
Son lea registreren duála vuosttaš persovnna hámiid máná gielas vuosttaš háve badjelaš guovttejahkásaš mánás. Muhtomin mánná lea maid geavahan máŋggaidlogu vearbahámiid go lea čujuhan guovtti olbmui, muhto de lea maid persovdnapronomen leamaš máŋggaidlogus, ja de lea rehkenastán ahte dat čuvvot rávisolbmo giellaminstara. Materiálas leat ovdamearkkat bárrastávval- ja kontrakšuvdnavearbbain,
18 muhto eai bárahisstávvalvearbbain. Bealgoalmmátjahkásažžan lea mánná lassin jovssushámiid geavahan singulára goalmmát persovnna hámiid; galgá moai, moai lávlu, moai dál lohká. Jovssushámiid tearpma lea Ijäs geavahan daid hámiid birra mat leat máná giellabirrasis, ja maid mánná dađistaga joksá. Dát hámit sáhttet leat variašuvnnat suopmanis, hupmangielas ja idioleavttas, ja dan dihte sáhttet leat eanet go okta hápmi seammá sánis mat gohčoduvvojit jovssushápmin. Mánná lea maid moatte geardde seaguhan duála logu, moai mannabeahte. Dát lea ovttaskas dáhpáhus su materiálas, ja sáhttá leat soaittáhagas. Sivvan dasa sáhttá leat ahte mánná lea aitto oahppan duála nuppi persovnna hámi ja sirdá de dán sojaheami maiddái vuosttaš persovnna pronomenii. (Ijäs 2011: 20, 97–102.) Duála nuppi persovnna hámit leat vuosttaš geardde registrerejuvvon 2,5 jahkásažžan. Buot hámit leat bárrastávvalvearbbat. Ijäs materiálas eai leat registrerejuvvon nu ollu duála nuppi persovnna hámit, sivvan dasa sáhttá leat ahte dáid hámiid ii leat nu lunddolaš geavahit go humada ovttain olbmuin. (Ijäs 2011: 104.) Svonni árvala ge maid ahte su informánttat hálddašit alla frekveantta hámiid buorebut go hámiid mat eai leat nu frekveanttat (Svonni 1993: 144). Duála goalmmát persovnna hámiin leat materiálas ovdamearkkat buot sojahanluohkáin. Álggos lea mánná sojahan vearbbaid singulára goalmmát persovdnii, ovdamearkka dihte, áhčči ja eadni galgá, eadni ja biigá manná.
Singulára geavahuvvo dalle go leat guokte nomena. Ijäs dulko dán nu ahte mánná sirre daguid, ja dan dihte ii bija daid oktii duála goalmmát persovnna hápmái. Maŋŋelis materiálas registrerejuvvojit duála goalmmát persovnna jovssushámit. (Ijäs 2011: 106–
107.)
Olle Kejonen (2017) lea guorahallan duála Ufuohta ja Lulli-Romssa davvisámegielsuopmanin. Son lea jearahallan vihtta informántta. Su informánttat geavahit plurála go čujuhit guovtti olbmui. Su materiálas čájehuvvo ahte viđa informánttas leat njealjis geat eai geavat duála. Sii geavahit plurála buot subjeavttaide mat eai leat singulára hámis. Okta informánta geavaha duála persovdnapronomena ovttas plurála vearbbain. Sus leat maid moadde duála vearbahámi, muhto cealkagat eai oktiivástit subjeavttain. Maiddái dát informántta geavaha dávjjimusat plurála go čujuha guoktásii. Kejonen čállá ahte go duála persovdnapronomen leat bajemusas hierarkiijas, de lea lunddolaš ahte dát seilot giellaoktavuođain gos duála lohku jávká. Kejonena bohtosiin čájehuvvo ahte Ufuohta ja Lulli-Romssa davvisámegielsuopmanin lea duála measta oalát jávkan. (Kejonen 2017: 47–50.) Kejonen lea maid jearahallan golbma
19 informántta Guovdageainnu, Gárasavvona ja Čohkkirasa suopmaniin, ja geavahan dan joavkku referánsan. Referánsa joavkkus geavahit buohkat duála go čujuhit guovtti olbmui. Buot informánttaide lea dábáleamos geavahit demonstratiivapronomeniid goalmmát persovnnas. (Kejonen 2017: 27, 32.)
Mikael Svonni (1993) lea dutkan sámegielat mánáid giellageavaheami Ruoŧas. Son navdá ahte go vearbbaid preseansasojaheamis leat iešguđetlágan gehčosat ja dássemolsašupmi, de daid lea váddáseappo oahppat. Lea dábálaš ahte nuppegielagat geavahit geahpidanstrategiija, nappo ahte geavahit seamma hámi buot posišuvnnain dahje geavahit unnit hámiid. (Svonni 1993: 144–145.). Son árvala ahte skuvlamánát hálddašit buorebut daid hámiid mat leat dávjjimusas geavahusas, duála hámiin lea dat ovdamearkka dihte indikatiiva preseanssa vuosttaš persovdna moai bohte. Preterihtas oaidná guokte váttisvuođa duálas. Okta lea ahte nubbi persovdna oažžu seammá hámi go goalmmát persovdna, ovdamearkka dihte, doai viegaiga (viegaide ̴ viegaiga), dahje ahte vearbbas nuppi persovnnas lea preseansageažus -beahtti, maŋŋel preterihttadovddaldaga -i-, ovdamearkka dihte, doai viega-i-beahtti (viehkabeahtti ̴ viegaide). Su materiálas leat maid ollu ovdamearkkat mas duála goalmmát persovnnas lea preseansageažus -ba maŋŋel preterihta dovddaldaga -i- omd viega-i-ba (viehkaba ̴ viegaiga). Bohtosat čájehit ahte preterihtta vearbahámiid hálddašeamis lea oktavuohta dasa man frekveanttat dat leat giellageavaheamis. Son konkludere ahte eanas mánáin leat váttisvuođat duála vearbahámiiguin. Stuorámus hástalusat leat nuppi ja goalmmát persovnnas, sihke preseanssas ja preterihtas. (Svonni 1993: 143–147.)
Maaren Palismaa (2005) lea dutkan 6. luohkká mánáid bárrastávvalvearbbaid sojaheami, Norggas ja Suomas. Su dutkamuša bohtosat čájehit ahte duála hámit leat informánttaide váddásepmosat. Informánttat leat geavahan sihke normatiiva hámiid ja eará variánttaid. Muhtun informánttat eai earut duála ja plurála vuosttaš ja nuppi persovnnaid, sii leat ovdamearkka dihte geavahan -t gehčosa duála vuosttaš persovnnas, moai mannat [manne]. Duála nuppi persovnnas lea dávjjimusat geavahuvvon -behtet geažus, ovdamearkka dihte, doai mannabehtet [mannabeahtti].
Duála goalmmát persovnnas leat muhtun informánttat geavahan plurála goalmmát persovnna hámi, ovdamearkka dihte, Lásse ja Máhtte lávlot [lávluba].
Preterihttahámiin leat duála nuppi ja goalmmát persovnnat váddásepmosat. Measta buot informánttat leat duála nuppi persovnnas geavahan -beahte gehčosa girjegiela -de
20 gehčosa sadjái, ovdamearkka dihte, doai bođiibeahte [bođiide] ja logaibeahte [logaide].
Duála goalmmát persovnnas leat fas informánttat geavahan -ba gehčosa girjegiela -ga gehčosa sadjái, ovdamearkka dihte, soai bođiiba [bođiiga] ja logaiba [logaiga].
(Palismaa 2005: 49–59.)
Ida Toivonen (2007) lea guorahallan idioleakta variašuvnnaid vearbamorfologiijas anáraš sámegielas. Anárašgielas leat sullii 300–400 hálli, ja lea okta golmma sámegielain mat leat geavahusas Davvi-Suomas. Buot anárašgiela hállit leat guovttegielagat, anárašgielas ja suomagielas. Hállit eai leat skuvllas oahppan lohkat anárašgiela, ja dan sivas eanáš hállit eai hálddaš giela čálalaččat. Anárašgiella lea ceavzán njálmmálaččat. Toivonena guovtti informántta giella spiehkkasa anárašgiela paradigmain guovtte ládje. (Toivonen 2007: 389–397.) Paradigmaid ektui lea duála nuppi persovnna preseanssa geažus -vettee, ovdamearkka dihte, tuoi kuáláástvettee (doai guolásteahppi) ja plurála nuppi persovnna loahppa ges lea -vetteđ, ovdamearkka dihte, tij kuáláástvetteđ (dii guolástehpet). Su informánttain, okta hálli geavaha -vettee sihke duálas ja plurálas (doai guolásteahppi, dii guolasteahppi), ja nubbi hálli, geavaha -vetteđ sihke duálas ja plurálas (doai guolástehpet, dii guolástehpet). (Toivonen 2007:
390–391.) Erenomáš miellagiddevaš lea ahte hállit leaba oarbinat. Toivonena mielde dát mearkkaša ahte goappaš gehčosat árvideames gávdnojit sudno váhnemiid gielas, ja lea oalle sihkar ahte sudno váhnemat earuheaba duála ja plurála nuppi persovnnaid.
Preterihtas earuheaba informánttat sihke duála ja plurála nuppi persovnnaid. (Toivonen 2007: 394–395.)
Sierge Rasmus (boahtime) lea guorahallan Ohcejoga nuoraid duála geavaheami. Son lea iskan man ollu variašuvdna duála geavaheamis lea persovdnapronomeniin, vearbbain ja oamastangehčosiin. Su materiálan leat sihke nuorra ja vuorraset buolvva jearahallamat. Rasmusa informánttat hálddašit bures duála subjeaktapronomeniid geavaheami. Vearbasojaheamis leat spiehkasteamit goalmmát persovnnas, gos duála sajis geavahuvvo plurála. Su materiálas leat maid dakkár variántat gos lassin preterihtta -ga gehčosii geavahuvvo maiddái preseansa -ba geažus, finaiga ̴ finaiba, ja preterihtta -de gehčosa lassin geavahuvvo -beahkki geažus, finaide ̴ finaibeahkki. Rasmusa materiálas maiddái čájehuvvo ahte nuorat buolvva materiálas ii leat oamastansojaheamis čielga erohus giellaoahpalaš loguid gaskka.
21
2.7 Áitatvuloš gielaid variašuvdna
Giella mas hállit unnot máŋgga jagi badjel lea áitatvuloš giella. Sámegielat leat áitojuvvon sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. (Øzerk 2016: 35). Meroštus áitojuvvon gielas lea go mánát geat hupmet giela njiedjá. Duođalaš áitojuvvon gielas leat measta dušše rávisolbmo hállit báhcán. Ovtta dutkamušas čájehuvvo ahte servodagas, mas giella lea áitojuvvon, hálliid idioleavttaid gaskkas lea stuora variašuvdna, man ii sáhte čilget dakkár fáktoriiguin go geografiija, ahki, sosiálaluohkká, sohkabealli dahje fierpmádagaide gullevašvuođain. Servodagain main leat stuora, eahpeáitojuvvon gielat, leat maid gielalaš variašuvnnat. Muhto goitge orro leame ahte lea eanet variašuvdna áitatvuloš gielain, vaikko dan sáhttá váttis duođaštit.
Go birrasis lea negatiiva oaidnu minoritehtagillii, ja go gielas ii leat dásseárvu servodaga majoritehtagielain, de váikkuhus das sáhttá leat ahte hállit eai oahpa čálagiela. Dát dahká ahte hállit eai eksponerejuvvo normatiiva gillii. (Toivonen 2007:
390.) Toivonen mielde lea giellaoččodeamis váikkuhus giellarievdadeapmái. Ágga manne morfologalaš -vettee/ -vetteđ variašuvnnat leat geavahusas su informánttain, lea ahte informánttaid giellaoččodeamis lei boasttuanalyseren muhtun hámiin, nu go ovdamearkka dihte ii leat loahppa -đ jienas fonologalaš deaddu, ja dan dihte lea dan váttis gullat njálmmálaš gielas. Boasttuanalyseren dán oktavuođas mearkkaša ahte mánná analysere dan maid gullá, ja su sojahanminsttar šaddá eará ládje go váhnemiid sojahanminsttar. Go gielas váilu eksponeren normatiiva gillii, de sáhttá viiddis idioleakta variašuvdna bissut fámus gitta rávisolbmoeallimii. (Toivonen 2007: 396–
398.) Dakkár variašuvdna mii lea anárašsámi morfologiijas, dáidá maid sáhttit čuožžilit buot hállanservodagain, leš go giella áitojuvvon vai ii. Dat mii earuha anárašgiela oktavuođa eará hállanservodagain lea ahte hállit eai leat oahppan mánnán lohkat ja čállit anárašgillii. Anárašhálliid skuvlejupmi, ja hárjehallan čállimis ja lohkamis, dahkkui ollásit suomagillii. Jus normatiiva giella livččii ovdamearkan hálliide, de soaittášedje hállit geavahit dáid hámiid maiddái sin njálmmálaš gielas. (Toivonen 2007:
398.)
2.8 Didaktihkalaš váikkuhusat
Lohkandutkamat leat čájehan ahte váilevaš fonologalaš ja morfologalaš diđolašvuohta sáhttá leat sivvan ohppiid lohkanhástalusaide. Njuovžilis lohkan gáibida ahte lea ovdánan jietnadatdásis morfemadássái. Dat mearkkaša ahte oahppi lea meaddel
22 stávema ja lea lohkagoahtán olles sániid. Morfologalaš lohkamii dárbbašuvvo morfologalaš diđolašvuohta, nammalassi ahte ipmirda sátnehámiid ja sátnesisdoalu oktavuođa. Ovtta dutkamušas lea boahtán ovdan ahte 10. luohkká oahppit geain ledje lohkanváttisvuođat ledje morfologalaš diđolašvuođas seammá dásis go 3. luohkká oahppit geain eai lean lohkanváttisvuođat. Lea maid čájehuvvon ahte njuovžilis lohkkit nagodedje jo 5–6 jahkásažžan divvut morfologalaš boasttuvuođaid ja sátnevuoru cealkagiin. Dát lea erenomáš dehálaš jus jurddaša ahte máná gielladiđolašvuođas lea mearkkašupmi šaddá go son njuovžilis lohkki vai ii. Eará sániiguin sáhttá dadjat ahte heajos giellahálddašeapmi lea vuolggasadji váilevaš gielladiđolašvuhtii ja lohkanhástalusaide. (Høier 2007: 71–72.) Govus 2 govvida heajos giellahálddašeami váikkuhusa gielladiđolašvuhtii ja lohkamii.
Govus 1. Heajos giellahálddašeami váikkuhusat.
Bjørgen (1992) buktá ovdán guovttelágan ideála oahppanvugiid, amputerejuvvon oahppan ja dievaslaš oahppan. Amputerejuvvon oahppamis lea deaddu oahpaheaddjis.
Oahpaheaddji stivre oahpahusa, mearrida mii galgá dahkkot ja movt galgá dahkkot, ja veahkeha oahppi olihit ovdagihtii mearriduvvon mihttomeriid. Oahppi iežas máhtus ja vejolašvuođas stivret iežas oahppama ii leat lihkka ollu deaddu. Dievaslaš oahppamis lea oahppi gii oamasta oahppanproseassa, ja son lea ieš vuolggasadji oahppamii.
(Bjørgen 1992: 17.) Jus oahpaheaddji doallá čavges plána mas buot doaimmat leat dárkilit plánejuvvon, de lea unnán sadji ohppiid oaiviliidda ja hutkáivuhtii (Dannemark
Váilevaš giella- Lohkanhástalusat diđolašvuohta
Heajos giellahálddašeapmi
23 2011: 53). Oahpaheaddji ferte láhčit saji dievaslaš oahppandilálašvuođaide, vai oahppit dovdet ahte sin vásáhusat, oaivilat ja máhttu lea dehálaš ođđa máhtu huksemii. Jus oahppi galgá sáhttit oažžut oahpahusa iežas ovdalaš máhtu vuođul, de dat eaktuda ahte oahpaheaddji čohkke dieđuid ohppiid gelbbolašvuođa birra. (Nordahl 2010: 43.) Oahpaheaddjis ferte leat fágalaš ipmárdus movt lágidit heivehuvvon oahpahusa mii boktá ohppiid kreatiivvalaš ovdáneami dihto rámmaid siskkobealde (Anderson &
Chung 2011: 563).
Dutkamušat leat čájehan ahte skuvllas dávjá lea oahpaheaddji guovddážis oahpahusdilálašvuođas. Nu movt namuhuvvon, de oahpaheaddjis leat gárvves vástádusat, ja ohppiide lea unnán sadji buktit iežaset oaiviliid. Oahpaheaddji logaldallá, ja oahppit fas vástidit gažaldagaide. Oahppit geahččalit gávdnat daid rievttes vástádusaid ja gilvalit gaskkaneaset. Vuohki sáhttá šaddat hui mekánalaš, mas oahppit dušše geahččalit muitit rievttes vástádusaid bajil. Buori logaldallamis sáhttá dieđusge maid oahppat ollu ja sáhttá movttiidahttit ohppiid, muhto skuvllas ferte maid vuorrováikkuhanoahpahusvuohki mii addá saji ohppiide aktiivvalaččat ohcat vástádusaid, digaštallat ja reflekteret, ii ge dušše gávdnat gárvves mearriduvvon vástádusaid. (Kumpulainen ja earát 2010: 50.)
Dannemark (2011: 55) lea skuvlaoahpahusas áican movt giellaságastallamis ohppiid oaivilat eai váldo vuhtii. Go oahpaheaddji lea ovdal ságastallamiid jurddašan mii lea rievttes vástádus, de sáhttá hilgut ohppiid evttohusaid, go dat eai heive su ovdagihtii mearriduvvon rievttes vástádusaide. Dakkár oahpahusdilálašvuođas oahpaheaddji ii atte saji ohppiid máhttui ja čehppodahkii. Vuohki sáhttá oažžut ohppiid dovdat ahte sin duogáš ja gelbbolašvuohta ii leat dehálaš, dahje ahte sin giella ii leat doarvái buorre.
Ohppiid vuorddekeahtes vástádusat sáhtášedje baicca geavahuvvot vuođđun reflekteremii. Ságastallamis sáhttá hástalit ohppiid reflekteret sin iežaset giellageavaheami birra; movt sii geavahit giela, leago dát seammalágan dahje earálágan go vuorrasit olbmuid giella, movt sáhttá máŋgga ládje ovdanbuktit seammá áššiid, ja movt iešguđetlágan ovdanbuktinvuogit rievdadit giela sisdoalu.
24
25 3 Metoda
Dán kapihttalis čilgen makkár dutkanmetodaid lean geavahan, movt lean válljen informánttaid ja movt etihkalaš bealli lea vuhtiiváldojuvvon.
3.1 Kvalitatiiva ja kvantitatiiva
Dávjá ovdanbuktojuvvojit kvalitatiiva ja kvantitatiiva dutkanvuogit dego livčče áibbas goabbatlágan vuogit maid ii sáhte bidjat oktii. Dutkan ii dárbbaš leat juogo kvalitatiiva dahje kvantitatiiva, muhto sáhttá sisttisdoallat goappaš vugiid. Eanas dutkamušat leat juoga sajis dán guovtti gaskka. Kvalitatiiva ja kvantitatiiva sisttisdoallá movt vállje guorahallat ja analyseret dieđuid maid čohkke. (Patel & Davidson 1995: 13.) Kvantitatiiva metodain leat dávjá gárvves identtalaš gažaldagat, main leat ovdagihtii biddjon vástádusmolssaeavttut. Dás lea ovdamunni go áigu buohtastahttit vástádusaid.
Muhto seammás gáibida máhtu ipmirdit makkár gažaldagaid lea ulbmilaš jearrat, ja einnostit makkár vástádusaid sáhttá oažžut. Kvalitatiiva metodat leat eanet rievdavaččat, ja lea stuorit vejolašvuohta heiveheapmái. Kvalitatiiva vugiin leat rabas gažaldagat, ja dutki sáhttá varieret movt jearrá gažaldagaid oassálastiin. Oassálastis lea vejolašvuohta vástidit gažaldagaid iežas sániiguin. Kvalitatiiva metodas ii soaitte vástádusaid sáhttit buohtastahttit. (Christoffersen & Johannessen 2012: 17.)
Mu dutkanmetodas leat sihke kvalitatiiva ja kvantitatiiva dovdomearkkat.
Dutkanmateriálaid čohkkemis leat golbma oasi. Vuosttaš oassi lea muitalus, mii lea kvalitatiiva metoda. Informánttat čállet muitalusa iežaset sániiguin viissis rámmaid siskkobealde. Nubbi oassi lea govvaráidu. Dat lea maid kvalitatiiva metoda nu movt vuosttaš oassi. Goappaš daid osiin ferte dutki dulkot vástádusaid ja geahččat makkár oktavuođas hámit maid lea ohcame, leat geavahuvvon. Dás šaddá dehálaš geahččat maid giellageavaheapmi dadjá ovttaskas oahppi sojahanminstara birra. Dát muitala vuosttažettiin juoidá ovttaskas oahppi giellanjuolggadusaid birra, ja dan dihte ii sáhte bohtosiid generaliseret. Goalmmát oasis leat sojahanskovit. Dát lea kvantitatiiva.
Informánttat devdet vearbbaid gárvves skovvái, ja dás sáhttá álkit geahččat ja buohtastahttit ohppiid vástádusaid.
26
3.2 Materiála čoaggin
Giellaguorahallamis sáhttá čohkket materiála njálmmálaš dahje čálalaš gielas.
Njálmmálaš giela čohkkemis lea lunddolamos vuohki báddet jiena, juogo friddjaságastallamiin dahje strukturerejuvvon jearahallamin main leat čielga gažaldagat maid jearrá dihto ortnegis. Čálalaš gielas sáhttá čoaggit máŋggalágan čállinbargguid, ovdamearkka dihte aviisa- dahje neahttačállosiid, beaivegirjjiid ja muitalusaid. Maiddái čálalaš materiála čoaggimis sáhttá geavahit rabas gažaldagaid dahje strukturerejuvvon jearahallama vugiid. Dutkamuša materiála čohkkemis lean geavahan struktuvrralaš ja semistruktuvrralaš čálalaš bargguid, main lea vuorddehahtti oažžut duála hámiid jus informánttaide lea lunddolaš geavahit daid. Materiálaid lean čohkken golmma iešguđet bargguin:
1. Muitalus (mielddus 1) lea semistruktuvrralaš. Fáddá lea mearriduvvon, ja lea mearri ahte lea guovtti olbmo birra sáhka. Muhto das lea goitge friddjačállin, dan dihte go informánttat besset geavahit sin iežaset giela mearriduvvon rámmaid siskkobealde. Dán oasis leat duála vuosttaš persovnna hámit vuorddehahtti, ovdamearkka dihte moai manaime viesu lusa.
2. Govvaráidu (mielddus 2) lea maid semistruktuvrralaš. Fáddá lea mearriduvvon, ja govain boahtá ovdan ahte muitalus lea guovtti olbmo ja guovtti stálu dahje uldda birra. Informánttat besset geavahit sin iežaset giela mearriduvvon rámmaid siskkobealde. Dán oasis leat duála goalmmát persovnna hámit vuorddehahtti, ovdamearkka dihte Mánát viehkaleigga. Lassin sáhttet maid geavahuvvot duála vuosttaš persovnna hámit, ovdamearkka dihte mun ja mu olmmái viehkaleimme.
3. Sojahanskovvi (mielddus 3) lea struktuvrralaš vuohki. Lea mearriduvvon makkár sániid ja hámiid informánttat galget deavdit skovvái. Vuohki geavahuvvo iskan dihte makkár hámiid informánttat hálddašit. Dán oasis lea vuorddehahtti oažžut buot persovnnaid duálas, sihke preseanssas ja preterihtas.
Sojahanskovis lea okta bárrastávvalvearba, okta bárahisstávvalvearba ja okta kontrakšuvdnavearba. Vuohki lea veahá eahpesihkar, dan dihte go ii leat sihkar ahte informánttat dihtet movt dakkár skoviid galget deavdit.
27 Giellaguorahallamis sáhttá ohcalit dutkama mii dahkko lunddolaš ságastallandilis ja ulbmilaš oktavuođas. Materiálat mat čohkkejuvvojit dakkár oktavuođain sáhttet goitge leat váilevaččat, go aspeavttat maid áigu studeret eai gullo informánttaid gielas.
(Svonni 1993: 72.) Friddjaságastallamis ii leat sihkkaraston ahte mánát obage geavahit duála, ja dan vuođul ii sáhtášii konkluderet leat go mánáid gielas duála hámit vai eai.
Ijäs (2011: 96–97) čállá ahte indikatiiva preseansa duála hámiin eai leat su materiálas nu ollu ovdamearkkat, vaikko lea láhččojuvvon buorre vejolašvuohta geavahit daid.
Sivvan dasa sáhttá leat ahte mánná háliida ieš geahččaladdat, ii ge ovttas áhčiinis dahje ahte daid ii leat nu lunddolaš geavahit stoahkamis earágo jus personifisere stoahkanhearvvaid. Dán dutkamušas lei eanemus ulbmillaš ja praktihkalaččat čađahahtti čohkket čálalaš materiála, sihke áiggi dáfus ja sihkkarastimis ahte oaččun daid hámiid maid lean ohcame. Informánttat leat giehtačállagiin čállán dan sivas vai divvunprográmma ii váikkut sin sátneválljemiidda. Buot informánttat leat ožžon čilgehusa bargguide ovdal leat álgán čállit, ja dárbbu mielde maid čálidettiin. Sii leat ožžon geavahit guokte oahpahusdiimmu bargguide, maid gaskkas lea leamaš boddu.
Muitalusa álggu lohken sidjiide jitnosit, seammás go sii čuvvo mielde báhpiris. Dasto čálle ieža joatkka muitalussii. Muitalusa álggus lean garván geavaheamis duála hámiid vai dat eai váikkut informánttaid válljemiidda. Muitalus lea heivehuvvon 3.–6.luohkká ohppiide. Nuppi oasis lea sárgojuvvon govvaráidu. Informánttat ožžo čilgehusa ahte galge geahččat govaid ja čállit oanehis fearána govaid vuođul. Govvaráidu čuovvu guokte olbmážaga ja guokte stálu dahje uldda. Dán oasis lei vuordámuš čielggadit geavahitgo informánttat plurála duála sadjái dalle go lea áibbas čielggas ahte lea guoktása birra sáhka.
Goalmmát oasis leat sojahanskovit. Informánttat ožžo čilgehusa ahte ii leat geahččaleapmi, ja eai dárbbaš ballat vearrut čállit. Sii galget dušše čállit nu go sii jáhkket ahte lea, ja nu movt sin mielas orro lunddolaš dadjat. Go informánttat álge daid deavdit, de mannen dárkkisteame ahte sii ipmirdit maid galget dahkat. Veahkehin dainna vugiin ahte dadjen ovdamearkka dihte Odne mun barggan, ikte mun. Ja dasto oahppi vástidii, ja nu de barggai ieš viidásit. Vearbbaid válljema kriteriat ledje ahte fátmmastit sihke bárrastávval- (bargat), bárahisstávval- (muitalit) ja kontrakšuvdnavearbbaid (dulkot). Bargat ja muitalit leat allafrekveanta vearbbat, muhto dulkot ii soaitá dakkár sátni mii lea mánáide nu oahpis. Dás livččen maid sáhttán
28 válljet eará vearbba masa lea eanet jáhkehahtti ahte mánáin lea gullevašvuohta.
Sojahanskoviiguin lei áigumuš dárkkistit duála geavaheami mii boahtá dahje ii boađe oidnosii friddjačállimis. Jus ovdamearkka dihte informántta lea konsekveanttat geavahan plurála duála sajis, de sáhttá dárkkistit sojahanskovis ahte čuovvugo doppe maid seamma vuogi.
3.3 Informánttat
Dutkama informánttaid válljen sáhttá dáhpáhuvvat máŋgga ládje, dan mielde makkár dutkančuolmmat leat, ja makkár vuohki lea eanemus ulbmillaš ja praktihkalaš čađahit.
Dutki ferte álggos jurddašit makkár informánttaid galgá válljet vai oažžu dárbbašlaš dáhtamateriála. Dasto ferte válljet informánttaid ulbmiljoavkkus geat galget oassálastit (Christoffersen & Johannessen 2012: 51–52). Válljejin dán dutkama informánttaid dáid eavttuiguin: mánát geain lea sámegiella vuosttašgiellan skuvllas, smávva- ja gaskadási oahppit, ja informánttat galge leat sihke suohkanin sámi hálddašanguovllus ja olggobealde sámi hálddašanguovllu.
Eatnigiella dahje vuosttašgiella sáhttá definerejuvvot máŋgga láhkai. Sáhttá dadjat ahte lea dat giella maid mánná oahppá vuosttažin ja maid lea jo gullan eatni heakkas. Sáhttá maid dadjat ahte lea dat giella mainna identifisere iežas ja maid buoremusat máhttá.
Mánná guhte bajásšaddá máŋggagielat bearrašis sáhttet leat máŋga eatnigiela.
(Helander 2016: 48.) Vuosttašgiela definišuvnna hástalusaid geažil válljejin garvit bidjat eaktun ahte informánttain lea sámegiella vuosttašgiellan, muhto baicca válljejin informánttaid geain lea sámegiella vuosttašgiellan oahpahusas.
Válljejin dutkat 3.–6. luohkkáceahki ohppiid dan dihte go dábálaččat eatnigielat mánná dovdá buot vuođđoáššiid cealkkahábmemis ovdal skuvlii álgá, ja dan agis sáhttá maid vuordit ahte mánát leat oahppan čállit. Ijäs (2011) materiálas oaidnit ahte vuollel golmmajahkásaš máná gielas leat jo ollu duála hámit. Su informánta lea bajásšaddan nanu giellabirrasis. Gávdnosiid mat leat dahkkon ovtta máná gielas, ii sáhte generaliseret, ja vuordit ahte buot sámegielat mánát oččodit duála hámiid seammá árrat.
Goitge dát sáhttá buktit muhtunlágan vuordámušaid ahte sámegielat skuvlamánáid gielas gávdnojit duála hámit, jus mánát leat bajásšaddan giellabirrasis gos duála hámit leat geavahusas. Dutkamušas lea vuhtiiváldojuvvon ahte, erenomážiid smávvadási
29 mánát, eai soaitá hálddašit čállingiela nu bures, ja dan dihte sáhttet ollu čállinmeattáhusat. Dutkamušas ii leatge ulbmil iskat ohppiid čállinmáhtu, muhto giellageavaheami. Ulbmilin válljet informánttaid sihke sámegiela hálddašanguovllus ja olggobealde hálddašanguovllu, lei oažžut viidábu, dahje stuorit variašuvnna mánáid duála geavaheamis. Joavkkuid sturrodagat eai leat dássásaččat dan dihte go buohtastahttin ii leat ulbmil.
Go ulbmiljoavku lea mearriduvvon, de ferte rekrutteret informánttaid. Prosessii sáhttet čatnasit iešguđetlágan hástalusat. Go mánáid áigu dutkat skuvllas, de ferte oažžut dutkanlobi sihke rektoris, oahpaheaddjis, váhnemiin ja ohppiin. Olles dát proseassa sáhttá váldit guhkes áiggi. (Christoffersen & Johannessen 2012: 54.) Prošeavtta plána mielde galggai materiála čohkkejuvvot moatti luohkás. Dutkanlobiid geažil ledje loahpas gávcci informánta geat serve dutkamii. Studeantaprošeavttain gos lea unnán áigi dutkamii, lea muđuige dárbu ráddjet informánttajoavkku sturrodaga (Christoffersen & Johannessen 2012: 50).
Tabeallas presenterejuvvojit informánttat fiktiiva namaiguin.
Oahppi Luohkkádássi Gos orru
Ruovttugiella Giella olbmáiguin
Oahpahus- giella Line 3. luohkká OHG Sámegiella ja
dárogiella
Sámegiella ja dárogiella
Sámegiella
Emma 3. luohkká OHG Sámegiella ja dárogiella
Sámegiella ja dárogiella
Dárogiella
Maja 3.luohkká HG Sámegiella Sámegiella Sámegiella Ánte 3.luohkká HG Sámegiella ja
dárogiella
Sámegiella Sámegiella
Kaia 5. luohkká OHG Sámegiella ja dárogiella
Sámegiella ja dárogiella
Sámegiella Elle 6. luohkká HG Sámegiella ja
dárogiella
Sámegiella Sámegiella
Biret 6. luohkká HG Sámegiella ja dárogiella
Sámegiella Sámegiella
